Takaisin     Takaisin etusivu

8.3.2002

Hiihtomietteitä

Hiihtokilometrejä on tänä talvena kertynyt noin tuhat.  Marras-joulukuussa hiihtokelit olivat hyvät. Lunta riitti. Tammi-helmikuussa lunta on satanut paljon, mutta toistuvat vesisateet ovat tehneet hiihtokelit heikoiksi. Aina silloin tällöin on tullut ikävä lapsuuden lumisia pakkastalvia Savon sydämessä, Savonlinnassa ja Säämingin Kallislahdessa.

Viime vuosien leutojen talvien syy ei välttämättä ole kasvihuoneilmiö.
1800-luvun nälkävuosina helmikuussa sää oli niin lämmin, että hätäisimmät ryhtyivät kylvötöihin. Säät ovat vaihdelleet paljon normaalisti, vaikka eivät nämä talvet normaaleilta tunnu. Sään lisäksi hiihtoa on häirinnyt joulun jälkeen kaatumisessa katkenneet pari kylkiluuta. Helmikuussa, viikkoa ennen Finlandia-hiihtoa, kävin kokeilemassa kuntoa Mikkelissä, Savon puhtailla hangilla. Perinteisellä tyylillä hiihdetty 40 kilometrin Savonia-hiihto sujui reilusti alle kolmen tunnin (2.50.33). Savonia-hiihto on hyvä  hiihtotapahtuma, niin totesin taas kerran.

Talven pääkoitos Finlandia-hiihto otti aikaa juuri ja juuri alle 4 tuntia (3.59.34). Lumipyryssä hiihdetty 44 kilometrin matka oli raskas. Tämän, itselleni kymmenennen, Finlandia-hiihdon, kiusana oli lähes koko matkan vaivannut päänsärky. Hiihtoa lumipyry ei estänyt, enemmän pyry haittasi automatkaa Pornaisista Lahteen. Auto oli juuttua auraamattoman tien kinoksiin jossain Mäntsälän vaiheilla.

Eduskunnan helmikuisissa mestaruushiihdoissa hävisin Johannes Leppäselle kuudella sekunnilla. Edellisenä vuonna sijoituin samoin toiseksi samalla niukalla erolla voittajaan, joka silloin oli Matti Saarinen. Vuosien varrella on voittojakin tullut. Muutoin sijoitukset ovat lyhyellä 5 km:n perinteisellä matkalla vaihdelleet eri palkintosijoilla.

Tänä vuonna Pohjoismaiset parlamenttihiihdot ovat pääsiäisen alla Kajaanissa ja Sotkamossa. Samalla reissulla olen suunnitellut hiihtää uuden 60 kilometrin Vuokatti-hiihdon vapaalla tyylillä. Ohjelmassa on myös 50 kilometrin kilpailu Inkoossa, jossa seurakaverieni kanssa kokeilen, miten vapaa tyyli sujuu. Vaikka pyrin hiihtämään puolet perinteistä ja puolet vapaata, niin käytännössä vapaa tyyli on saanut helppoutensa takia kilometreissä yliotteen.

Viimevuotisista Lahden MM-kisojen doping-skandaaleista en ole vielä toipunut.
Nyt olympialaisten käryt toivat lisää synkkyyttä hiihdon ylle. Paljon on mätää.
Salt Lake Cityn tapahtumat eivät auta Suomen hiihtoa, päinvastoin, hiihdon maine on menossa; ei vain meillä, vaan koko maailmassa. Vilppikonstit näyttävät olevan hiihdossa maantapa. Väistämättä tulee mieleen, ettei kysymys ole yksittäisten ihmisten, vaan organisaatioiden toiminnasta.

Tunti päivässä hikoilua on elämäntapani. Talvella jatkan hiihdon merkeissä, jos lunta riittää. Hiihdän, vaikka hiihdon huono maine suututtaa tämmöistä tavallista  kuntohiihtäjääkin.

Risto Kuisma