Takaisin     Takaisin etusivu

22.4.2002

Kansanedustaja Risto Kuisma (sd) "Lukutaito ja aktiivinen kansalaisuus" -seminaarissa eduskunnassa 22.4.2002

"Mitä lukeminen on merkinnyt minulle?"

Lukeminen on ollut ja on edelleen minulle elämän suurin juttu. Aivan alkuun lainaan pienen kappaleen vuonna 1994 kirjoittamastani omaelämäkerrallisesta kirjasta Tilinpäätös (Gummerus 1994):

Hyvään menestykseen ainekirjoituksessa ja koulussa yleensä vaikutti poikkeuksellisen hyvän muistin ohella myös minulla ollut luontainen valtava tiedonjano. Opin itsekseni lukemaan jo ennen koulunkäyntiä. Tämä avasi minulle valtavan maailman. Luin kaikki mitä käteeni sain. Kotona ei ollut montaakaan kirjaa, mutta ne kaikki luin useita kertoja. Sanomalehden, silloisen savonlinnalaisen Savonmaa, luin aina sana sanalta.

Kansakoulussa paras päivä oli lauantai, jolloin koulukirjasto oli auki. Alaluokilla sai lainata vain yhden kirjan. Yleensä oli lukenut sen ennen sunnuntai-iltapäivää. Odottelin malttamattomana pääsyä yläluokille, koska silloin sai lainata koulukirjastosta kaksi kirjaa. Nekin molemmat minun tuli yleensä luettua viimeistään sunnuntaina. Kouluaikana ehdin lukea kaikki koulukirjaston kirjat, osan useampaan kertaan. Vähän vanhempana sain luvan lainata kirjoja Kallislahden pienestä kyläkirjastosta.

Lukunälästä on jäänyt mieleen, että alle 10-vuotiaana luin Armas J. Pullan kirjoittamat ja sodan aikana julkaistut Ryhmy ja Romppainen -kirjat. Nämä kirjat löysin mummon vintiltä Savonlinnan Olavinkadulta.

Kirjojen ja lukemisen suuri merkitys näkyy läpi koko kirjan kuten myös koko elämäni. Lukemisen avulla, lähes ilman muuta opetusta, suoritin yksityisoppilaana keskikoulun ja lukion. Samalla tavoin jatkoin työn ohella lukemalla yliopistossa juristiksi.

Lukeminen eli kirjojen ja lehtien lukeminen on ollut minulle nyt 50 vuoden ajan tärkein väline tiedon ja elämysten hankinnassa. Kaikenlainen lukeminen on ja on ollut minulle myös elämäni tärkein huvi ja mielihyvän lähde. Kun en tee mitään niin luen. Luen kirjoja ja lehtiä aina ja joka paikassa. Aamu alkaa sanomalehtien lukemisella; 1-2 tuntia ja 3-6 sanomalehteä ja ilta päättyy kirjan lukemiseen sängyssä ennen yölampun sammuttamista.

Lukeminen merkitsee minulle perinteistä kirjojen ja lehtien lukemista. Luen myös luonnollisesti internetistä, mutta pidän enemmän painetun sanan lukemisesta.

Tietotekniikan kehittymisestä huolimatta pidän painettua sanaa edelleen hyvin kilpailukykyisenä. Tietokone ei pysty korvaamaan kirjaa tai sanomalehteä.

Televisio ja internet sekä muut uudet mediat ovat vähentäneet perinteistä lehtien ja kirjojen lukemista. En kuitenkaan usko, että lukeminen vähenee. Nyt kysymys on osittain vain muoti-ilmiöstä ja uuden tekniikan ihannoinnista.

Lapset ja nuoret lukevat, jos heillä on lukeva esimerkki ja lukukulttuuri ympärillään. Poikani lukee ja kahdeksan vuotias pojanpoikani haluaa välttämättä myös lukea kirjoja, kun pappakin lukee.

Arvostan suuresti kirjastoja. Olen ollut kirjaston suurkuluttaja jo 50 vuotta. Toivon, että kirjastot säilyvät kirjastoina, eikä niistä tule mitään media- tai viihdekeskuksia. Arvostan suuresti kirjoja ja kaikenlaista kirjoittamista. Olen kirjoittanut kymmeniä vuosia lähes päivittäin. Kolme kirjaa, tuhansia artikkeleita ja myös tuhansia puheita. Kirjoitan myös päiväkirjaa; nyt ilman katkoja päivittäin jo 12 vuoden ajan.

Otsikon kysymykseen "Mitä lukeminen on merkinnyt minulle?" vastaan: melkein kaikkea. Lukeminen on yhtä olennainen osa elämääni kuin syöminen, juominen ja hengittäminen.