Takaisin     Takaisin etusivu

11.6.2002

Mitä mätää terveydenhoidossa?

Kulunut fraasi kuuluu: meillä Suomessa on erinomainen  terveydenhuolto. Onko se totta? Terveyspalvelut ovat meillä periaatteessa kattavia ja lähes ilmaisia. Terveyspalveluiden saatavuus ei kuitenkaan käytännössä toteudu ja niiden edullisuus on osittain näköharhaa.

Vaikka terveyspalveluiden käyttäjiltä suoraan perittävät maksut ovat vähäisiä, niin verojen kautta me kaikki maksamme terveyspalveluista suuren summan. Saammeko rahoille riittävän vastineen?

x x x

Viime vuosina on tullut tutuksi jatkuvasti vuosi vuodelta kasvavat terveysmenot, jotka eivät myöskään pysy talousarvioiden puitteissa. Erityisesti erikoissairaanhoidon kustannukset eivät tunnu olevan kenenkään hallinnassa.

Lääkäripula on jälleen koetellut palveluiden käyttäjiä. Tosin yksityisellä sektorilla on lääkäripalveluja saatavissa runsaasti, mutta kalliimmalla hinnalla. Myös kunnat ovat ostaneet lääkäripalveluja lääkärien perustamilta "reppufirmoilta". Kunnat ovat joutuneet maksamaan tällä tavoin jopa kaksinkertaisen hinnan. Nyt vastaava rahastusjärjestelmä on laajentunut myös hoitohenkilökuntaan.

Terveydenhuollon "yksityinen sektori" on pitkälti harhaa. Sairausvakuutus eli julkinen valta maksaa valtaosan yksityisen terveydenhuollon kustannuksista. Pääosin samat lääkärit toimivat niin julkisissa kuin yksityisissä lääkäripalveluissa. Julkisen ja yksityisen sektorin rooleja ja rajoja tulisi selkeyttää.

Terveyspalvelujen hinta-laatusuhde ei välttämättä ole hyvä. Järjestelmä on kallis. Palveluista on pulaa, kuten leikkausjonot kertovat. Monet ihmiset joutuvat turvautumaan yksityisiin palveluihin, vaikka ovat jo verojen muodossa maksaneet julkisista   terveyspalveluista. Monet, erityisesti pienet kunnat, ovat pulassa voimakkaasti kasvaneiden ja arvaamattomien  sairaanhoitokustannusten takia.

Terveydenhoitopalvelut tarvitsevat remonttia. Hyvä vaihtoehto voisi olla vastuun siirto kokonaan tai pääosin kunnilta valtiolle. Terveysjärjestelmän ilmeinen ongelma on myös ammattitaitoisen johdon puute. Hyvä lääkäri on harvoin hyvä johtaja. Johto- ja hallintotehtäviin tarvitaan ammattilaisia.

x x x

Liiallinen lääkärikeskeisyys vaivaa terveydenhuoltoa. Vielä pahempi ongelma on lääkekeskeisyys. Terveydenhuolto pyörii lääkkeiden ympärillä. Lääketehtaat hallitsevat lääketiedettä ja lääkäreitä. Turhiin ja jopa potilaille haitallisiin lääkkeisiin käytetään vuosittain valtavia summia verovaroja. Lääkekorvausjärjestelmä tarvitsee pikaisen remontin.

Esimerkit maailmalta osoittavat, että mitä korkeampi elintaso, niin sitä enemmän ihmiset käyttävät rahaa myös suhteellisesti terveyspalveluihin. Julkisen kansanterveyden osalta rahan määrän ohella on tärkeää hinta-laatusuhde. Nykytilanteessa pelkkä lisäraha ei välttämättä auta hoitojonossa olevaa potilasta.

Rahan lisäksi terveydenhuolto tarvitsee riittävästi ammattitaitoisia lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa. Erityisesti lääkärikoulutuksessa tulisi määrän ohella kiinnittää enemmän huomiota siihen, että lääkäriksi hakeutuisivat henkilöt, joilla on riittävä motivaatio ja oikea asenne lääkärin vaativaan työhön.

Kansalaisten kannalta on tärkeää, että terveyspalvelut ovat kaikkien
tasapuolisesti saatavissa juuri silloin, kun niitä välttämättä tarvitaan. Vastuu tästä on viimekädessä eduskunnalla.

Risto Kuisma