Takaisin     Takaisin etusivu

9.10.2002 klo 18.30 “Terveyspalvelut Pornaisissa”

Terveyspalvelut Pornaisissa: Kyselyn vastaukset ja tulosten arviointi

Pomaisten messuilla 14.9.2002 tehdyn kyselykaavakkeen palautti 137 henkilöä, joista 133 on kunnan asukkaita. Osa kyselyyn vastannaista vastasi vain osaan kysymyksistä eli vain niiden palvelujen osalta, joita oli käyttänyt. Lääkäripalveluja olivat käyttäneet lähes kaikki vastaajat, mutta kotisairaanhoito- ja ruokapalvelua vain osa. Vastauksien perusteella kunnan asukkaat ovat terveyspalveluihin melko tyytyväisiä.

Lääkärien ajanvarauskäyntien laatuun on yleensä ollut tyytyväisiä 72, vaihtelevasti tyytyväisiä 50 ja harvoin tyytyväisiä 2 henkilöä. Lääkärin ajanvaraus on ollut kohtuullisen nopeaa 88, vaihtelevasti nopeaa, 33 ja harvoin nopeaa 3 vastaajan mielestä. Äkillisten lääkärissäkäyntien osalta luvut vastaavat samaa tasoa, mutta usein palveluja käyttäneiden osalta tyytyväisyys on pienempää.

Muiden terveyspalvelujen osalta tyytyväisyys on samaa tasoa terveydenhoitajan, lastenneuvolan ja hammashuollon osalta. Tyytyväisyys on vähäisempää laboratoriopalvelujen,  röntgenin, äitiysneuvolan ja kotisairaanhoidon osalta.

Vastauksien perusteella tyytyväisempiä ovat ne jotka ovat käyttäneet palveluja vähemmän ja kriittisempiä usein käyttävät.

Vastausten perusteella terveyspalvelut ovat lähellä kuntalaisia ja toimivat tyydyttävästi. Yksittäistapauksissa tunnetaan myös tyytymättömyyttä.

Terveyskysely ei kattavuuden osalta ja muutenkaan ole mikään tieteellinen tutkimus, mutta omalta osaltaan antaa kuvan terveyspalvelujen käytöstä asiakkaan ja kuntalaisen tyytyväisyyden näkökulmasta.

Perusterveydenhuollon osalta palvelut näyttävät kunnan koko huomioiden olevan tyydyttävällä tasolla. Suurimmat puutteet ja tyytymättömyyden aiheet lienevät erikoissairaanhoidon puolella. Ainakin arvaa­mattomat ja nopeasti kasvavat kustannukset ovat olleet ongelma kunnan talouden ja kunnan veronmaksajien taholta.

Pienen kunnan, kuten Pornainen on, kannalta parempi ja oikeudenmukainen järjestelmä olisi, jos valtio ottaisi suuremman vastuun erikoissairaanhoidosta.

Erikoissairaanhoidon järjestäminen ja kustannukset olisi järkevää siirtää kokonaan valtion vastuulle. Valtion vastuu johtaisi taloudellisesti järkevämpään ratkaisuun ja olisi erityisesti pienten kuntien kannalta taloudellisesti ja päätösvallan kannalta nykyjärjestelmää oikeudenmukaisempi.

Ajankohtaiset HUS- ongelmat ovat kaiken muun ohella osoitus ja oire koko nykyisen järjestelmän puutteista. Erikoissairaanhoidon osalta tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön.

Risto Kuisma