Takaisin     Takaisin etusivu

13.8.2002

Väärää tukipolitiikkaa

Valtion vuosittain maksamat yritys- ja muut elinkeinoelämän tuet ovat miljardeja euroja. Suomen liittyminen Euroopan unioniin ei tukia vähentänyt. Päinvastoin erilaiset julkisen vallan tuet elinkeinoelämälle ovat kasvaneet.

Nyt EU-aikana osa julkisen vallan taloudellisesta tuesta tulee Brysselistä. Raha kiertää EU:n kautta, mutta on suomalaisten veronmaksajien rahaa. Vaikka Euroopan unionin periaate on terveen, vapaan talouden edistäminen, on EU itse massiivisella tukipolitiikalla toiminut omaa tavoitettaan vastaan.

Äskettäin EU päätti jälleen sallia kansalliset telakkatuet. Puolet unionin budjetista menee maataloustukeen. Eurooppalaista maataloutta ei juuri voi pitää  yritystoimintana, sillä tosiasiassa pääosa tuloista tulee julkiselta vallalta. Aikanaan meillä kauhisteltiin suomalaista maatalouden tukiaispolitiikkaa, mutta nyt tuo maanviljelyn riippuvuus julkisista avustuksista on merkittävästi suurempi.

Maataloustuista puhutaan paljon, mutta muista yritystuista paljon vähemmän, vaikka maatalouden osuus kaikista elinkeinoelämän tukemisesta on vähemmän kuin puolet.

Yhteiskunnan tukiaisviidakko on osaltaan lamauttanut suomalaisen elinkeinoelämän. Aitoa, vapaata ja tervettä markkinataloutta ei todellisuudessa ole. Elinkeinotuet ovat niin laaja järjestelmä, ettei yritystoiminta ilman  minkäänlaista julkisen vallan tukea ole  mahdollista kuin poikkeustapauksessa.

Julkisen vallan tuet vääristävät yritysten välistä kilpailua. Yhteiskunnan tuki yrityksille on rahan kierrättämistä taskusta toiseen. Tai oikeastaan se on vielä pahempaa, sillä siirrettäessä rahaa taskusta toiseen osa rahasta jää matkalle eli siirtäjälle. Valtiovalta eli byrokratia ottaa oman osansa rahoista, joita kierrätetään taskusta; toisin sanoen yrityksestä; toiseen.

Suomen korkean veroasteen eräs keskeinen syy ovat erilaiset tulonsiirrot, jotka muodostavat puolet valtion menoista. Yritystuet ovat merkittävä osa tulonsiirroista. Yritystukia vähentämällä voidaan veroastetta alentaa ja samalla edistää todellista, tervettä elinkeinotoimintaa.

Julkisen vallan tehtävänä on omalta osaltaan luoda edellytykset yritystoiminnalle. Tärkeintä tässä työssä on luotettava ja järkevä lainsäädäntö, joka antaa taloudelliselle toiminnalle puitteet ja säännöt. Valtiovallan tulee olla rasittamatta yrityksiä liiallisella byrokratialla. Nykyisen julkisen vallan tulosvastuun aikana hyvä keino olisi, jos viranomainen velvoitettaisiin korvaamaan se työ, joka yrittäjälle aiheutuu erilaisista byrokratian vaatimusten täyttämisestä.

Tehokkaampaa kuin tuet on erilaisten julkisen vallan yrityksiltä perimien maksujen poisto tai kohtuullistaminen. Aloittaa voisi esimerkiksi kaupparekisterin perimistä maksuista. On nurinkurista, että valtiovalta käyttää suuria summia kaikenlaiseen "huuhaa-tason" yritystoiminnan edistämiseen, mutta jos joku sitten yrityksen perustaa, ovat edessä heti viranomaismaksut.

Valtion kannattaa harkita omaa toimintaansa nykyistä tarkemmin. Ei ole järkevää, että valtio tai kunnat kilpailevat yritysten kanssa. Järkevää ei ole myöskään, että viranomainen toiminnallaan vie olemassa olevan terveen yritystoiminnan edellytykset. Myös yritystukia tarvitaan, mutta huomattavasti nykyistä vähemmän.

Risto Kuisma