Takaisin     Takaisin etusivu

29.1.2003

Risto Kuisma Hyvinkäällä "Hyvä ja turvallinen arki -tapahtumassa"

Inhimillisyyttä sosiaaliturvaan lakituvan sijasta

Sosiaaliala merkitsee minulle vääryyden ja epätasa-arvon korjaamista ja  oikeudenmukaisuuden edistämistä. Sosiaalialan kautta me kansalaiset kannamme yhteisvastuuta. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion tärkein osa on korkeatasoinen sosiaaliala.

Kansalaisten kannalta sosiaaliala on osa arjen turvallisuutta. Korkean elintason, mutta myös suuren epävarmuuden, yhteiskunnassa sosiaaliala on tärkeä turvallisuutta ja vakautta tuova tekijä. Kansalaisten turvallisuuden kannalta on tärkeää, että lupaukset pidetään. Sosiaaliturvan leikkaukset ovat lupausten pettämistä.

Vaikka todellinen köyhyys on muuttunut enimmäkseen suhteelliseksi köyhyydeksi, ovat muut kuin aineelliset ongelmat lisääntyneet. Kun olen itse yli vuosikymmenen ollut mukana vapaaehtoisesti päihdetyössä, olen nähnyt sen suuren tärkeyden ja tarpeen, joka päihdepalveluilla on. Alkoholi- ja huumeongelmat kasvavat jatkuvasti ja niillä on suuri merkitys koko yhteiskunnan tilassa ja tulevaisuudessa. Tähän työhön tarvitaan lisää voimavaroja; tuntuvasti ja nopeasti.

Itse en ole koskaan kannattanut ns. subjektiivisia oikeuksia. Ne jäykistävät sosiaalialaa ja johtavat kustannuksiin, joista ei ole vastaavaa hyötyä. Subjektiiviset oikeuden vievät sosiaalipolitiikan oikeudelliseksi kysymykseksi, mitä se ei mielestäni saisi olla. Vaikka olen juristi, mielestäni on väärin, että sosiaalietujen rajat yhä useammin ratkaistaan lakituvassa.

Suomessa, joka on tyypillisesti yksi pohjoismaisista hyvinvointivaltioista, on asiat hyvin. Tämä koskee myös sosiaalialaa. Asiat eivät ole kuitenkaan niin hyvin, ettei parannettavaa olisi runsaasti.  Yhteiskunnassa on myös alueita, jossa ongelmat ovat vaikeita ja lisääntyvät jatkuvasti. Edellä mainitsin jo päihdeongelmat ja toinen sosiaalialan kasvava ongelma on perheiden sisäisten
ongelmien ja hajanaisuuden voimakas lisääntyminen.