Takaisin     Takaisin etusivu

6.2.2003

Risto Kuisma:

Karjalaisuus korostuu iän myötä

Karjalan Liiton liittovaltuuston jäsen, kansanedustaja Risto Kuisma tunnetaan, paitsi nykyisestä työstään, kovana ammattiyhdistysjohtajana.

Kuisman sukujuuret ovat vahvasti Karjalassa. Isä Martti Kuisma oli viipurilainen, jonka sukupuu on tutkittu aina 1600-luvulle asti, Muolaaseen.
Äiti Aune on Arposia Sortavalan maalaiskunnasta. Äidin puolelta Risto Kuisma kuuluu myös sortavalalaiseen Böhmin sukuun.

Omaan karjalaisuuteen Risto Kuisma heräsi 1980-1990 lukujen vaihteessa. Tai oikeastaan hän oli elänyt koko lapsuutensa keskellä karjalaisuutta. Kodin kulttuuri, tavat, ruoka, murre, koko arkielämä, oli karjalaista, vaikka perhe eli evakkona Savossa, Savonlinnassa.

Risto Kuisman karjalaisuus sai laajempaa huomiota, kun hän vaati 1990-luvun alussa keskustelua Karjala-kysymyksestä. Kuisma piti melkoista huomiota saaneen Karjala-puheen sen jälkeen, kun presidentti Mauno Koivisto oli 1990 pitänyt Karjala-keskustelua täysin tarpeettomana.
Kun Risto Kuisma muistelee SAK:n tilaisuudessa pitämäänsä puhetta, hän toteaa, ettei puheesta saatu palaute ollut pelkästään myönteistä. Karjalaisilta tuli kiitoksia, mutta muualta myös moitteita.

- Kun ikävuosia karttuu lisää, omat juuret alkavat kiinnostaa. Omaa kiinnostustani lisäsivät myös sukuseurojen toiminta. Esi-isien, niin Kuismien, Arposten kuin Böhmien, sukuja on tutkittu ja selvitetty kauas menneisyyteen, Kuisma selvittää.
Risto Kuisma pitää kiinnostusta karjalaisuuteen luonnollisena väylänä karjalaisten järjestötoimintaan. Hän onkin nyt toista kautta Karjalan Liiton valtuustossa. Myös eduskunnan piirissä toimii aktiivinen karjalaisten kansanedustajien ryhmä, jossa Risto Kuisma on mukana.

Karjalan palauttaminen pidettävä esillä

- Karjalan palauttamisasiaa on pidettävä jatkuvasti esillä. Karjalan palautus on ennen kaikkea  oikeudenmukaisuuskysymys, Kuisma sanoo.
Hän muistuttaa, että Neuvostoliitto otti Karjalan sodalla ja vääryydellä.
- On odotettava kärsivällisesti, milloin avautuu mahdollisuus vääryyden oikaisemiseen. Myös Venäjän kansan todellinen etu olisi Stalinin Suomelle tekemien vääryyksien korjaaminen. Suomella oli jo kerran, Neuvostoliiton
romahtaessa, hyvä tilaisuus tarttua Karjala-kysymykseen. Tuohon hetkeen ei tartuttu, vaan annettiin sen mennä ohi, Kuisma sanoo ja lisää, että virolaiset tarttuivat tuohon samaan tilaisuuteen - ja hankkivat takaisin itsenäisyytensä.

Oikeudenmukaisuus ohjenuorana

Risto Kuisman elämän kantava voima on ollut ja on toiminta oikeudenmukaisuuden puolesta. Toiminta vääryyttä vastaan ja oikeudenmukaisuuden puolesta johti hänet jo nuorukaisena työpaikkansa luottamusmieheksi. Se sai hänet opiskelemaan aikuisena ensin ylioppilaaksi ja sitten tuomariksi ja se johti ammattiyhdistysliikkeen palvelukseen.
Ura sak-laisen  ammattiyhdistysliikkeen palveluksessa kesti kaksikymmentä vuotta; ensin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n lakimiehenä ja sitten 16 vuotta saman liiton legendaarisena puheenjohtajana.
Nyt Risto Kuisma on toiminut kansanedustajana kahdeksan vuotta ja on edelleen ehdolla maaliskuun eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiirissä.

Alennustilasta "kruununjalokiveksi"?

Eduskuntavuosinaan Kuisma on vieraillut useita kertoja rajantakaisessa Karjalassa. Rappio, jonka vanhalla suomalaisella alueella kohtaa, on järkyttävä. Myös alueella asuvan väestön tila on kurja.
- On masentavaa nähdä, mihin alennustilaan Suomen paras maakunta on joutunut. Itse uskon, että Karjala palaa ennen pitkään Suomelle ja siitä tulee jälleen entisen veroinen "kruununjalokivi Suomen kruunuun". Pitkällä tähtäimellä oikeus voittaa aina. Täytyy vain olla kärsivällinen ja uskoa asiaan, hän sanoo.

Risto Kuisman perheen elämään kuuluu tänäänkin pala Karjalaa. Perheen kesämökki on ollut yli 20 vuotta Virolahden rannalla, Karjalassa, vain vajaan kilometrin päässä Venäjän rajasta.

 

Kirjoitus on julkaistu Karjala-lehdessä 6.2.2003