Takaisin     Takaisin etusivu

16.1.2003

Lupaukset on pidettävä

Kansalaisten on voitava luottaa julkisen vallan päätöksiin. Mitä tärkeämpi asia on, sitä tärkeämpää on, että ihmiset voivat luottaa päätöksien pysyvyyteen. Epävarmuus tuo turvattomuutta.

Lait ja muut säädökset, joilla julkinen valta säätää erilaisia etuja kansalaisille, ovat samalla lupauksia. Näihin lupauksiin on voitava luottaa. Lupaukset on pidettävä yhtä hyvin arkielämässä kuin yhteiskunnallisessa toiminnassa. Erityisen tärkeää on pitää poliittiset lupaukset. Jos kansalaisille tulee käsitys, ettei poliittisiin lupauksiin voi luottaa, ei siitä kärsisi vain poliittiset puolueet ja poliitikot, vaan koko poliittinen järjestelmä.

Kansalaisten kiukku niin sanottuja leikkauksia kohtaan, ei johdu vain rahan ja etujen menetyksestä, vaan vähintään yhtä paljon sitä, että valtio tai kunta pettää lupauksensa. Jos julkisen vallan lupauksiin ei voi luottaa, elämän perusturvallisuus on vaarassa. Mitä enemmän ihminen on riippuvainen julkisesta vallasta, sitä tärkeämpää on, että hän voi luottaa päätöksiin ja niiden pysyvyyteen.

Päättäjien, erityisesti kansanedustajien, tulee säätää vain sellaisia etuja, joista voidaan pitää kiinni. On väärin säätää sellaisia lakeja, joiden antamista eduista yhteiskunta ei huonoina aikoina selviä. Jos ihmisen sosiaaliset edut ovat vaarassa talouden suhdanteiden mukaan, on elämä turvatonta.

Ei pidä luvata sellaista, mitä ei pysty pitämään. Tämä koskee myös hallitusta ja eduskuntaa, kun ne säätävät lakeja. Ilman lupausten pitämistä ei voi rakentaa luottamusta. Luottamuksen puute nakertaa jo nyt kansalaisten uskoa kansanvaltaiseen poliittiseen järjestelmään. Äänestysvilkkauden aleneminen on vain yksi osoitus tästä luottamus- ja  uskottavuusongelmasta.

Lupauksien pitämisessä auttaa eniten se, ettei lupaa liikoja. Lupaa sen minkä voi täyttää. Viisasta on luvata mieluummin liian vähän kuin liikaa. Jos kuitenkin vahingossa lupaa liikaa, on siitäkin yritettävä pitää kiinni. Erityisesti niistä lupauksista, joita julkinen valta antaa, on pidettävä kiinni huonoinakin aikoina.

Politiikan uskottavuutta nakertaa erityisesti se, jos säästösyistä leikataan vanhoja etuja, ja samalla säädetään uusia etuja. Ensin on lunastettava vanhat lupaukset, ennen kuin luvataan uutta.

Poliitikkojen lupaukset ovat monesti jonkinlaisia yrityksiä "ostaa" ääniä. Itse opin pitkän ammattiyhdistysurani aikana, että  luottamuksen säilyttämiseksi on lupauksia tehtävä vähän ja ne pidettävä. Ammattiyhdistysjohtajana pyrin aina parempaan tulokseen, mitä lupasin. Tämä periaate pätee myös politiikassa. Katteettomien lupausten välttäminen ja lupausten pitäminen on välttämätöntä poliittisen uskottavuuden säilyttämiseksi. Jos valtiovalta pitää lupauksensa, kansalaisten luottamus julkiseen valtaan kasvaa. Erityisesti vähäosaisten kohdalla luottamus julkiseen valtaan on turvallisuuden ehdoton edellytys.