Takaisin     Takaisin etusivu

Kansanedustaja Risto Kuisma (sd) 1.5.2003 kello 12.00 Karkkilassa, Vappujuhlassa

Arvoisat kuulijat
Hyvät toverit

Tänään juhlimme jälleen toukokuun ensimmäistä päivää - vappua - joka on työväenliikkeen kansainvälinen mielenosoitus- ja juhlapäivä. Tänään kokoonnumme vuosisataisen perinteen mukaisesti juhlimaan työväenliikkeen saavutuksia sekä toimintaa oikeudenmukaisen, tasa-arvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta.

Kaikki me, jotka olemme vuosia ja vuosikymmeniä tehneet työtä paremman maailman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta, voimme olla ylpeitä saavutuksistamme. Tämän päivän Suomessa monet asiat ovat paremmin, mistä esimerkiksi itse nuorena ammattiyhdistysaktiivina osasin ja uskalsin unelmoida.

Parempi Suomi ei ole tullut itsestään, vaan se on vaatinut sitkeää, päättäväistä ja vuosia ja vuosikymmeniä kestävää työtä ja osallistumista. Tuhannet ja kymmenet tuhannet ihmiset ovat puurtaneet sekä ammattiyhdistysliikkeen että poliittisen työväenliikkeen piirissä. Nämä samat ihmiset ovat tehneet myös sen valtavan työn, jolla Suomi on kohotettu elintasoltaan maailman eturivin valtioksi. Vappuna, työväenliikkeen kansainvälisenä juhlapäivänä, on tärkeää kunnioittaa näiden veteraanien työtä.

Vaikka rakas kotimaamme Suomi on elintasolla ja monella muulla mittarilla arvioituna aivan kärkisijoilla maailman 200 kansakunnan joukossa, on meillä tästä huolimatta paljon epäkohtia ja epäoikeudenmukaisuutta. Vaikka aineellinen elintaso on noussut moninkertaiseksi, ei yhteiskunnallinen vääryys ole hävinnyt. Tasa-arvo, lukuun ottamatta sukupuolten välistä tasa-arvoa, ei ole juuri vahvistunut. Vaikka elintaso on noussut keskimäärin paljon, on edelleen suuri joukko köyhiä ja syrjäytyneitä.

Pitkäaikaistyöttömät, pieneläkeläiset, päihdeongelmaiset, asunnottomat, ylivelkaantuneet ja muut syrjäytyneet ovat suuri joukko, joiden arjesta hyvinvointivaltion paljon mainostettu ja ylistetty ihanuus on kaukana. Kauniit ja komeat keskiarvoluvut kätkevät taakseen paljon köyhyyttä, kärsimystä ja epäoikeuden-mukaisuutta.

Kaikki aineellinen hyvä meillä Suomessa ja koko maailmassa on työn tulosta. Hyvinvointi koostuu yksittäisten työntekijöiden työn tuloksesta. Kaikki hyvä - raha tai palvelut - jota julkinen sektori, valtio ja kunnat, jakavat kansalaisille, otetaan ja kustannetaan työn tuloksista kerätyistä veroista. Jos ei ole työtä ja sen tuloksia, ei ole mitään jakamista. Nyky-yhteiskunnassa on etusijalle noussut jakopolitiikka ja tulosten tekijät - tavalliset työntekijät - on jätetty vaille ansaittua arvostusta.

Julkista keskustelua käydään aivan kuin olisi olemassa joku taivaallinen kassa tai muu lähde, josta rahaa voitaisiin ottaa ja jakaa. Näin ei ole, eikä mikään tai kukaan poliitikko tai päättäjä voi jakaa muuta kuin todellisen työn tulosta. Toisaalta, jos joku meistä saa jotain, jota ei ole omalla työllään ansainnut, otetaan se jonkun muun työn tuloksesta.

Työntekoa tulee arvostaa. Työntekijöitä täytyy arvostaa ja palkita. Työnteosta on saatava kunnon palkka. Erityisen tärkeää on se nettopalkka, joka jää käteen verojen ja muiden palkasta otettavien maksujen jälkeen. Tänä päivänä on suuri ongelma se, ettei moni pienipalkkainen työ kannata. Se ei kannata työntekijän kannalta, vaikka se on hyödyllistä yhteiskunnan kannalta.

Pienipalkkaisen työntekijän käteen saama raha on niin vähän suurempi minimisosiaaliturvaa, ettei työ kannata. Lisätulo on niin vähäinen, ettei se kannusta työntekoon. Hyvinvointivaltion suurin uhka on työnteon huono kannattavuus. Toisaalta, ilman ahkeraa työntekoa, hyvinvointivaltio romahtaa. Työnteon kannattavuuteen tulee tehdä perusteellinen parannus. Nopein ja tehokkain konsti on pienten - ja myös keskitulojen verotuksen alentaminen. Se on aivan välttämätöntä.

Työttömyysongelma on pääosin seurausta työnteon kannattamattomuudesta. Työtä on, mutta se ei kannata. Sellaista työtä, joka kannattaa tekijälle ja - teettäjälle, ei riitä kaikille. Työstä ei ole pulaa, vaan pulaa on terveestä järjestä. Työtä ei tehdä, koska sen tekeminen ei kannata. Poliittisilla päätöksillä tuo työnteon kannattavuus voidaan palauttaa. Tarvitaan rohkeutta, tervettä järkeä ja ennakkoluulottomia päätöksiä, niin työttömyys voidaan poistaa.

Työväenliikkeen, sekä ammattiyhdistysliikkeen että puolueiden, eli koko vasemmiston tulee ottaa nykyistä vakavammin työnteon kannattavuuden ongelmat. Nyt erityisesti poliittinen vasemmisto puuhaa liikaa jakopolitiikan parissa.

Työn tulosten oikeudenmukainen jako on luonnollisesti tärkeä kysymys. Nykytilanteessa kansalaisten uskoa oikeudenmukaisuuteen horjuttaa jättiläismäiset palkat, eläkkeet ja pääomatulot. Menestyneiden yritysten maksamat palkat johtajilleen ovat nousseet niin perusteettoman suuriksi, että ne ovat yhteiskunnallinen ongelma. Vaikka menestyneistä yrityksistä, kuten Nokia, on ja on ollut paljon hyvää annettavaa suomalaiselle yhteiskunnalle, ovat ne myös aiheuttaneet vahinkoa yhteiskuntamoraalille perusteettoman suurilla palkoillaan, optioillaan ja pörssivoitoillaan.

Palkat ja muut tulot voivat olla erisuuruisia työntuloksen ja työpanoksen perusteella. Tämä on työmotivaation kannalta välttämätöntä. Mutta nykyiset kohtuuttomat tuloerot vahingoittavat yhteiskuntaa. Kukaan ei ole niin hyvä ja hyödyllinen kuin esimerkiksi eräät Nokian maksamat palkat ja muut tulot ilmaisevat. Kukaan ei ole niin huono ja vähäpätöinen työntekijä kuin pienipalkkaisten siivoojien palkat ovat suhteessa esimerkiksi Nokian huippujohtajien tuloihin.

Ahneus on sokaissut osan suomalaisten suuryritysten omistajista ja johtajista. Kun tuomitsee perusteettoman suuret tuloerot, kyseessä ei ole kateus, vaan huoli oikeudenmukaisuudesta. Yritysjohtajilta voidaan vaatia edes alkeellisen etiikan noudattamista. Selvyyden vuoksi on todettava, että tämä ahneuden ongelma ei koske kaikkia yrityksiä. Perheyrityksissä näyttävät omistamisen moraaliset ja eettiset arvot olevan enemmän kunniassa kuin pörssiyrityksissä. Näissä yrityksissä pörssi on kohotettu epäjumalan asemaan. Pörssi ja pörssikurssit oikeuttavat muka lähes millaiseen voiton- ja kurssin maksimointiin.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan suurimmat uhkat ovat työnteon huono arvostus ja toisaalta jakopolitiikan lisääntyvä riemukulku. Yrittäjien, yritysten ja niiden johtohenkilöiden suhteeton ahneus on toinen yhteiskuntaa ja oikeudenmukaisuutta rajoittava ongelma.

Yritysten todellinen menestys ja niiden menestys pörssissä ovat jo vaarallisissa määrin erkaantuneet toisistaan. Tästä eräänä seurauksena ovat jo olleet pörssiyhtiöitä koskevat taloudelliset skandaalit. Toivoisi, että yhä useammat yritykset harkitsisivat onko niiden todellinen etu mitattavissa pörssikurssilla vai jollain muulla mittarilla. Valtio- omisteisten yhtiöiden mukana oloa pörssissä olisi harkittava uudelleen. Ainakin osa näistä yhtiöistä olisi poistettava pörssistä.

Kaksi viikkoa sitten nimitetty hallitus aloittaa työnsä taloudellisesti ja kansainvälisesti epävarmassa tilanteessa. Uutisissa kuulee yhä useammin sanat lomautus tai irtisanominen. Irakin kriisin jälkien selvittelystä ei vielä ole selkoa ja Euroopan unionin uudistustyö on kesken.

Vasemmistoyhteistyötä on nyt syntyneessä tilanteessa vaalittava erityisesti. Maamme palkansaajien aseman ja hyvinvointiyhteiskunnan arvojen kannalta tällä yhteistyöllä on erityinen merkityksensä. Sosialidemokraateilla on kaikki syyt toimia sen puolesta, että hallitusratkaisusta huolimatta vasemmistopuolueiden yhteistyö voisi jatkua asiapohjalta. Näin voidaan parhaiten luoda edellytyksiä myös aikoinaan palata yhteiseen hallituspolitiikkaan.

Myös ammattiyhdistysliikkeessä ja työmarkkinoiden sopimustoiminnassa tarvitaan jatkossakin tiivistä yhteistyötä vasemmistovoimien kesken. Tuloeroja kasvattamaan pyrkivät, markkinahakuiset oikeistovoimat vaativat vastapainokseen lujaa ammattiyhdistysliikettä ja vasemmiston yhteistyötä myös tulevaisuudessa.

Yhden mahdollisuuden uusille yhteistyöavauksille ja ideoille tarjoaa Forssan puoluekokouksen ja siellä hyväksytyn periaateohjelman 100-vuotisjuhla. Elokuun 23. päivänä kokoonnumme juurillemme Forssaan pohtimaan, mitä sadassa vuodessa on saatu aikaan. Pelkkä taaksepäin katsominen ei meille kuitenkaan riitä. Sosialidemokratia on voimakas ja eteenpäin kulkeva uudistusliike. Me olemme myös kansanliike, jonka työllä saadaan Suomi uuteen nousuun.

Hyvät toverit, hyvät kuulijat

Myös tänä vappuna on syytä korostaa sitä suurta merkitystä, mikä koko työväenliikkeen toiminnalla on ollut maamme väestölle, kaikille suomalaisille sekä koko rakkaan isänmaamme menestykselle.

Työ oikeudenmukaisen yhteiskunnan, oikeudenmukaisen Suomen ja maailman puolesta jatkuu. Me voimme olla aiheesta ylpeitä tähänastisista saavutuksista ja tekemästämme arvokkaasta työstä.

Hyvää vappua toverit ja koko juhlaväki.