Takaisin     Takaisin etusivu

Kansanedustaja Risto Kuisma,
Elojuhlissa 14.8.2004 kello 13.00 Pornaisissa, Laukkosken Työväentalolla

Arvoisa Eduskunnan Puhemies,
Hyvät ystävät, arvoisa juhlaväki, hyvät naiset ja herrat

Pornaisten Laukkosken Työväenyhdistyksen puheenjohtajana minulla on ilo toivottaa teidät kaikki sydämellisesti tervetulleeksi lähes 100 vuotta vanhaan Työväentaloon tänne Laukkosken viihtyisiin maalaismaisemiin.

Elojuhlan monipuolisesta ohjelmasta vastaavat lähes kokonaan oman kylän ja kunnan esiintyjät. Voin luvata teille korkealaatuista, hyvää ohjelmaa. Jo näin etukäteen kiitos esiintyjille ja kaikille muille jotka ovat työllään aikaansaaneet tämän yhteisen juhlahetken.

Pornaisten väkiluku on kaksinkertaistunut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Kunnan kasvu on ollut seitsemänneksi nopeinta kaikista Suomen 440 kunnasta. Yhdessä Kirkkonummen kanssa Pornainen on ollut Uudenmaan nopeimmin kasvava kunta, jonka kasvuvauhti on ylittänyt varsinaisen pääkaupunkiseudun kasvun.

Voimakas kasvu kertoo suuresta vetovoimasta. Pornaisten vahvuudet ovat olleet viihtyisä kulttuurimaisema, turvallinen ympäristö, hyvä sijainti ja kohtuullinen maan hinta.

Nopea kasvu ei ole ollut meille vain myönteinen asia. Voimakas kasvu uhkaa kunnan taloutta ja palvelutasoa. Liian nopea kasvu voi myös tuhota sen, mikä on parasta Pornaisissa, eli viihtyisän maalaisympäristön ja eheän sosiaalisen yhteisön muodostaman turvallisen kotiseudun. On välttämätöntä, että me tunnistamme hallitsemattoman kasvun vaarat ja uhkatekijät sekä pyrimme hillitsemään liian nopeaa kasvua.

Laukkoskella on säilynyt voimakkaana yhteinen talkoohenki. Ajankohtainen ja suuri yhteinen hanke on vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen. Vuoden takainen kuivuus, ongelmat veden laadussa ja uusi jätevesilainsäädäntö johtivat Laukkoskella ja myös kunnan pohjoispäässä vesiosuuskuntien perustamiseen. Keskitetyn vesi- ja viemäriverkoston kustannukset ovat miljoonien eurojen suuruusluokkaa.
Vaikka valtaosan kustannuksista maksavat yksityiset kiinteistöjen omistajat, edellyttää hanke myös julkista rahoitusta. Tuon rahoituksen niukkuus on suuri ongelma.

Ilman vesiosuuskuntien perustamista hanke ei olisi lähtenyt liikkeelle. Vesiosuuskunnat ovat tehneet hyvää työtä. Kun vesihankkeet koskevat enemmistöä kunnan asukkaista ja hanke on taloudellisesti merkittävä, on yhä enemmän käyty epävirallista keskustelua siitä, pitäisikö kunnan ottaa suurempi rooli ja myös päävastuu vesihuoltohankkeen toteuttamisessa. Se lisäisi myös epäilevien kiinteistöomistajien luottamusta hankkeen toteutumiseen. Aivan ilmeisesti kunnan päättäjien piirissä tältä osin tarvitaan uutta harkintaa.

Vielä kerran; viihtykää elojuhlissa niin täällä talossa kuin pihamaallakin.

Tervetuloa!