Takaisin     Takaisin etusivu

Tilaisuus 26.10.2007

Myllyhoitopäivä -avauspuhe

Hallituksen puheenjohtaja Risto Kuisma, Myllyhoitoyhdistys ry, Myllyhoitopäivä, 26.10.2007 klo 09.00 Tampere. " Päivän avaus "

 

Arvoisat Myllyhoitopäivän osallistujat, hyvät naiset ja herrat !

Tervetuloa Myllyhoitopäivään.
Teemana tällä kertaa on " kokemuksia ja kohtaamisia ".
Tänä vuonna olemme antaneet puheenvuoron yhteistyökumppaneillemme, jotka jakavat päivän aikana kokemuksiaan Myllyhoidosta. Nyt kokoonnumme vuosittaiseen perinteiseen ja suosittuun tilaisuuteen, Vantaan Heurekan sijasta, tänne Tampereelle.

Tänä vuonna tuli kuluneeksi 25 vuotta, kun minnesota- mallinen 12-askeleen päihdeohjelma tuli Suomeen. Alkon tutkija Toivo Pöysä oli työmatkallaan 1970-luvun lopulla, osin sattumalta, tutustunut hoitomalliin Smithin-klinikalla, Kanadan Thunder Bayssä. Hän antoi ohjelmalle suomalaisen nimen " Myllyhoito". Se on Myllyhoitoyhdistyksen omistama rekisteröity tavaramerkki. Ennen myllyhoidon käynnistämistä myllyhoidon pioneeri Pöysä kävi vielä toistamiseen Amerikassa. Nyt hän vieraili hoitomallin syntysijoilla Yhdysvaltojen Minnesotan klinikoilla.

Myllyhoito alkoi vuonna 1982 Espoossa, Pellaksen klinikalla. Klinikan taustayhteisöksi perustajat saivat Kalliolan setlementin. Seuraavana vuonna pääosin samat tahot ja ensimmäiset myllyhoidon läpikäyneet henkilöt perustivat Myllyhoitoyhdistyksen. Yhdistys on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka toimii asiantuntijana, kouluttajana ja vaikuttajana; toimintakenttä on kansanterveys ja päihteet. Yhdistyksen sanoma ilmenee jo nimestä; se on myllyhoidon kaikenpuolinen edistäminen.

Tänään virittäydymme Myllyhoidon tulevaan 25-vuotisjuhlavuoteen 2008.

Myllyhoidon aatteellinen taustavoima Myllyhoitoyhdistys ry sai oman toimitilan ja ensimmäiset työntekijät 1988. Pian käynnistyi hoitojatkumoprojekti ja yhdistyksen perustyöksi muodostunut työelämän päihdekoulutus. Alusta alkaen olennainen osa Myllyhoitoa on ollut tutkimus, seuranta ja koulutus. 1990-luvun alun talouslama jarrutti yhdistyksen hyvin alkaneen toiminnan rahoituspohjaa. Lamavuosien jälkeen yhdistys ja Myllyhoito on kasvanut ja menestynyt. Kun tulin itse toimintaan mukaan 1990-luvun puolivälissä, yhdistyksellä oli muutama työntekijä ja pieni toimisto Helsingin Mikonkadulla. Nyt Myllyhoitoyhdistyksen palveluksessa on yli 30 työntekijää ja toimipisteitä on Orimattilan kehittämiskeskus Myllykallion ohella useita: mm Myllyhoitoklinikka täällä Tampereella. Yhdistys on saavuttanut arvostetun aseman sekä rahoittajien ja muiden yhteistyötahojen luottamuksen. Tärkein rahoittaja on ollut RAY.

Myllyhoidolle on kasvanut laaja verkosto koko maahan. Myllyhoitoyhdistys vastaa myllyhoidollisen työotteen kehittämisestä Suomessa. Yhdistyksen "sateenvarjon alla" on lukuisia toimijoita ja yhteisöjä, jotka soveltavat eriasteisesti minnesota-malliin perustuvaa myllyhoidollista työotetta.

Minnesota-malli syntyi 1940-luvun lopulla lähinnä Hazelden-klinikalla Pohjois-Amerikan Minnesotassa. Työtapa käyttää hyväkseen oman riippuvuus- toipumiskokemuksen omaavien henkilöiden panosta yhdistettynä heidän ammatilliseen pätevyyteensä. Henkisenä perustana on AA:n 12-askeleen ohjelma, joka syntyi 1930-luvulla Yhdysvalloissa. Lääkärit, erityisesti psykiatrit, ihmettelivät 1940-luvulla, miten AA raitistaa ihmisiä, joita he eivät pysty auttamaan. Minnesotamalli yhdistää moniammatillisen osaamisen AA-kokemukseen. Esimerkiksi Myllyhoitoyhdistyksessä on käytännön mallina, että puolet hallinnosta on oman kokemuksen omaavia ja puolet muita ammattilaisia.

Myllyhoitoyhdistys on pitänyt tiivistä yhteyttä alusta alkaen Hazelden säätiöön. Minnesotan Center Cityssä on vieraillut vuosien varrella suuri joukko myllyhoidon ammattilaisia ja muuten myllyhoidosta kiinnostuneita. Monet , itseni mukaan lukien, ovat osallistuneet siellä annettavaan ammattilaisten koulutukseen. Myllyhoitoyhdistyksen tavoitteeksi onkin sanoiksi pukien muodostunut " Suomen Hazelden " eli kokonaisuus, jossa yhdistyy minnesota-mallinen myllyhoito tutkimukseen, koulutukseen, julkaisutoimintaan, valistukseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Hazeldenissa nämä toiminnat ovat kiinteässä fyysisessä yhteydessä samalla campuksella, mutta "Suomen Hazelden" voi olla myös useamman toimijan verkosto. Minnesota- mallin ja myllyhoidon olennaisin ero muihin työotteisiin on se, että me uskomme, että päihdeongelmasta voi toipua, mutta ei muuttua kohtuukäyttäjäksi. Ehdoton raittius voi tuntua liian ankaralta ja mahdottomalta ajatukselta. Päihderiippuvaiselle raittius merkitsee kuitenkin suurta vapautta. Se on vapautta riippuvuudesta; se on samanlaista menettämistä, kuin orja menettää kahleensa.

Kävin itse 1990 läpi 28 vuorokauden myllyhoidon Kalliolan Pellaksen klinikalla. Jo sitä ennen olin Kalliolan klinikan ensimmäisen lääkärin Reijo Ojutkankaan hoidossa. Myllyhoidon jälkeen olen elänyt 17 vuotta raittiina. Olen kokenut elämänmuutokseni ennen kaikkea vapautumisena. En ole joutunut luopumaan mistään arvokkaasta; en ole menettänyt muuta kuin kahleeni. Minun ei tarvitse enää juoda, eikä opetella juomaan, minun ei tarvitse myöskään syödä mielialalääkkeitä.

Suomessa on suuri joukko samanlaisen tien kulkijoita. Toipuminen on mahdollista. Se on se viesti, jonka Myllyhoito pyrkii saamaan jokaisen päihderiippuvaisen tietoon. Toipuvien kokemus ja auttamisen motiivi on minnesota-mallisen hoidon ja siten myös myllyhoidon suuri ylimääräinen voimavara. Kahdentoista askeleen ohjelmaan kuuluu olennaisena osana se, että toipuvat auttavat riippuvaisia raittiuteen.

Myllyhoidon ja Myllyhoitoyhdistyksen arvoissa korostuu ihmisyksilön kunnioittaminen. Ongelmaisten kunnioittaminen näkyy myös ulkoisissa asioissa; toimitilojen ja muiden olosuhteiden hyvässä tasossa. Arvostamme päihteettömyyttä, avoimuutta ja välittämistä. Arvostamme päihderiippuvaisuuteen sairastunutta ihmistä, hänen läheisiään sekä heidän oikeuksiaan tulla inhimillisesti ja arvostavasti kohdelluiksi. Luotamme toipumiseen ja sen seurauksena syntyvään hyvinvointiin, elämäniloon ja toimeliaisuuteen. Tiedostamme myös oman ja ihmisten rajallisuuden maailmassa, jossa suurimmat ratkaisut ovat Korkeamman voiman käsissä.

Vaikka olennainen osa myllyhoitoa on oman kokemuksen omaavien panos, niin yhtä olennainen osa on ammatillinen osaaminen. Se on edellytys myös niille työntekijöille ja toimijoille, joilla on oma kokemus. Pelkästään kokemuksen varassa ei myllyhoitoa voi tehdä. Myllyhoitoon kuuluu myös se , että osa työntekijöistä ja toimijoista on taustaltaan pelkästään ammattilaisia, joilla ei ole omaa riippuvuustaustaa.

Minnesota- mallin suuri idea oli lääketieteen ja AA-ohjelman yhdistäminen. Heti ensimmäisillä klinikoilla moniammatilliseen työryhmään tulivat terapeuttien ja lääkärien lisäksi myös psykologit, teologit ja sosiaalityöntekijät. Moniammatillisuus ja oman kokemuksen omaavien hyödyntäminen ovat edelleen Myllyhoidon kulmakivet.

Minnesota-malli ja myllyhoito eivät ole mikään joskus syntynyt ikuisesti kiveenhakattu ohjelma, vaan se on jatkuvasti kehittyvä prosessi. Myllyhoitoyhdistys pitää elävää yhteyttä Hazeldeniin ja seuraa minnesota-mallin kehitystä. Yhdistys kehittää Suomessa myllyhoitoa omin toimin ja yhteistyössä myllyhoitoverkoston kanssa.

Myllyhoidon kehittämisen edellytykset ovat yhdistyksen osalta lisääntyneet, kun Tampereen Myllyhoitokeskus siirtyi tänä vuonna Tampereen Myllyhoitoklinikkana suoraan osaksi yhdistystä. Yhdistys tekee edelleen yhteystyötä myös Kalliolan klinikoiden ja muiden myllyhoidon toimijoiden kanssa.

Amerikassa ja monissa maissa Euroopassa minnesota-mallisen työotteen osuus päihdetyössä on paljon suurempi kuin meillä. Kun tiedämme oman yhteiskuntamme vaikeat päihdeongelmat, kiistatonta tarvetta myllyhoitoon on runsaan mitoin. Meillä ovat ongelmana riittämättömät voimavarat. Yhteistyöllä myllyhoitoverkoston kanssa voimme kompensoida resurssien niukkuutta.

Päihdeongelmat vaativat yhteistyötä myös kaikkiin näiden ongelmien kanssa toimiviin tahoihin. Myllyhoitoyhdistyksen tietoinen strategia on yhteistyö. Tämän myllyhoitopäivän viimeisen puheenvuoron otsikko on osuvasti: Kutsu yhteistyöhön.