Takaisin     Takaisin etusivu

Tilaisuus 15.11.2007

Työelämän päihdehaitat -alustus

Risto Kuisma, OTK, Myllyhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, alustus, Jyväskylä 15.11.2007 klo 15.00 ; Kolmas kerta – projektin loppuseminaari

TYÖELÄMÄN PÄIHDEHAITAT - MONINÄKÖKULMAINEN LÄHESTYMINEN

 

TAUSTAA RISTO KUISMASTA

Nyt olen Myllyhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Olen ollut hallituksen lakimiesjäsen 13 vuotta ja - puheenjohtaja 6 vuotta. Olin Eduskunnan Elämäntapa- ja nuorisoryhmän puheenjohtaja 8 vuotta ja Raittiuden Ystävien hallituksessa 10 vuotta. Mukana olen ollut vuosien varrella eri tehtävissä lukuisissa päihde-, raittius- ja sosiaalialan järjestöissä.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton puheenjohtajana olin 16 vuotta ja sitä ennen liiton lakimiehenä 4 vuotta. Nuoruudessani olin työpaikkaluottamusmiehenä paperitehtaalla. Kansanedustajana olin 12 vuotta viime kevääseen asti.

Minulla on paljon kohtaamisia päihdeongelmien kanssa niin luottamusmiehenä, juristina, ammattiyhdistysjohtajana kuin työpaikan esimiehenä.

Koulutukseltani olen juristi. Opiskelin aikuisena työn ohella ja yksityisoppilaana keskikoulun ja lukion. Ylioppilastutkinnon jälkeen jatkoin opiskelua työn ohella ja suoritin Helsingin Yliopistossa oikeustieteen kandidaatin tutkinnon 1976.

NEUVOTTOMUUS ONGELMAN EDESSÄ

Ennen omaa raitistumistani 17 vuotta sitten olin päihdeongelmien edessä neuvoton. Esimiehenä ohjasin useita alaisiani hoitoon, mutta tulokset olivat erittäin huonoja tai oikeastaan olemattomia. Järjestin myös monille päihderiippuvaisille työkyvyttömyyseläkkeen ja saattelin monet heistä sitten vähän myöhemmin ennenaikaisesti hautaan.

Kun alkoholista tuli itselleni ongelma, ajattelin, ettei mitään todellista apua ole saatavissa. Mielessäni olivat monet alaisten ja työtoverien epäonnistuneet tapaukset. Luulin myös, että oma päihdeongelmani on sellainen, jota ei ole kenellekään muulla ja jota ei kukaan ymmärrä.

VAPAUTUMINEN RIIPPUVUUDESTA

Kun kesällä 1990 , jostain käsittämättömästä syystä, nöyrryin ja ensimmäiseen kerran pyysin ongelmaani apua, huomasin miten väärässä olin ollut. Menin työterveyslääkärin luo ja pyysin apua.

Hän ohjasi minut ylilääkäri Reijo Ojutkankaan hoitoon. Ojutkangas sovelsi minnesota - mallista työotetta, joka Suomessa on nimetty Myllyhoidoksi.

Havaitsin välittömästi, että alkoholi-ongelmasta voi selvitä. Päihderiippuvuudesta voi vapautua noudattamalla hoito-ohjelmaa. Raitistua voi loogisen hoito-ohjelman tuloksena. Asiassa ei ole mitään mystistä. Raitistua voi muutenkin kuin vain rakastumalla tai tulemalla uskoon, kuten yleinen käsitys oli silloin ja vielä tänäänkin. Huomasin, että päihderiippuvuudesta voi parantua suuremmalla todennäköisyydellä kuin monesta muusta vakavasta sairaudesta.

Olen nyt elänyt 17 vuotta vapaana päihteistä; siis raittiina. En ole päässyt eroon vain viinasta, vaan myös kaikista mielialalääkkeistä, joita minulle oli määrätty unettomuuteen, masennukseen, ahdistukseen ja vaivoihin, joiden lääketieteellinen syy ei minulle ole koskaan selvinnyt. Luulen, että pääsyy vaivoihini oli juomaputkien väliset alkoholin vieroitusoireet ja lisäksi psyykelääkkeisiin kehittynyt riippuvuus. Myös alkoholinkäyttö aiheuttaa väistämättä masennusta.

RAITTIUDEN SANOMAA

Neljä vuotta raitistumisen jälkeen kirjoitin omasta toipumisesta kirjan ” Takaisin terve elämä ”. Vuonna 1995 ilmestyneen kirjan painokset ovat loppuunmyytyjä.

Oma sanomani on: Päihderiippuvaisuudesta voi vapautua. Jokainen alkoholisti voi raitistua. Apua on saatavilla. Raitistumisessa ei menetä mitään. Alkoholisti ei joudu luopumaan mistään, millä on mitään arvoa. Päinvastoin raittius merkitsee vapautumista. Kyse on samasta kuin orjaa menettää kahleensa.

Tiedän että, monet ihmiset ovat raitistuneet samalla tavalla kuin minä. Osa heistä on noudattanut samaa tietä, minkä kirjassa kuvaan. Kirjan kirjoittamisen motiivina oli, kustantajan pyynnön ohella, halua auttaa kanssaihmisiä. Sama motiivi minulla on ollut, kun olen toiminut pitkään lukuisissa päihde- ja muissa järjestöissä.

TYÖELÄMÄN PÄIHDEHAITAT

Kokemukseni mukaan työntekijä on ollut tyypillisesti jo vähintään viisi vuotta alkoholiriippuvainen ennen kuin työpaikalla otetaan asia kunnolla puheeksi. Työelämässä päihdehaittoihin puututaan liian myöhään. Lähes sata prosenttisesti henkilöllä on päihdeongelma, jos työtoveri tai esimies sitä epäilee. Toisinpäin, jos henkilölle läheiset puhuvat liiasta alkoholinkäytöstä, on se totta käytännössä sata prosenttisesti.

Vaikka puheeksiottoon on kiinnitetty paljon huomiota, on työpaikkojen päihdehaittojen osalta paljon välinpitämättömyyttä.

Vieläkin moni työtoveri, esimies, luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ajattelee, että puheeksiotto on rangaistus. Luottamusmies uskoo, että hänen velvollisuutensa on puolustaa työntekijää niitä vastaan, jotka puuttuvat päihteisiin.

Alkoholiriippuvaisen osalta parasta, mitä työtoveri, esimies tai läheinen voi tehdä on päättäväinen puuttuminen. Mitä varhemmin, sitä parempi. Tämän asian myöntää jokainen, joka on päihderiippuvaisuudesta vapautunut. Myös minä olen vahvasti samaa mieltä.

Työterveyshuollon mini-interventiot terveystarkastuksien yhteydessä ovat tehokas keino puuttua päihdeongelmiin. Ne ovat tehokkain keino puuttua työelämän päihdehaittoihin jo varhaisvaiheessa. Työterveyshenkilöstöä tulisi rohkaista ja tukea tähän varhaiseen puuttumiseen.

Työelämän päihderiippuvuuden hoito on rahassa mitaten erittäin kannattavaa yrityksen, mutta myös yhteiskunnan kannalta. Työelämässä mukana olevien hoidon onnistumisprosentit ovat selvästi suuremmat kuin muiden ryhmien. Tämä maa on täynnä tarinoita toipuvista alkoholisteista, jotka ovat menestyneet raitistumisen jälkeen erinomaisesti. Kun näitä menestystarinoita käsitellään julkisuudessa, niin päihderiippuvuus ja siitä toipuminen tulee esiin vain poikkeustapauksissa.

Itse olen kertonut omasta toipumisestani myös julkisuudessa. Olin julkisuuden henkilö ennen raitistumistani ja sen jälkeen. Juomiseni oli julkinen asia ja niin oli myös raitistuminen. Olen suostunut kertomaan oman tarinani myös julkisesti, jotta voin viedä eteenpäin viestiä siitä, että jokaisella on mahdollisuus toipua.

Vanha uskomus, että juoppo voi raitistua vain rakastumalla tai tulemalla uskoon on täydellisen väärä. Raitistua voi jokainen, joka nöyrtyy sen verran, että pyytää ja on valmis vastaanottamaan apua. Avun vastaanottamisen suurin este on ongelman kieltäminen.

Alkoholismin tai muun päihderiippuvuuden hoito ei ole sen vaikeampaa kuin sairauksien hoito yleensä. Tulokset ovat paljon parempia kuin monessa muussa vakavassa sairaudessa. Tosin suuri ongelma on se, että hoitotuloksia ei riittävästi mitata. Esitetyt hoitotulokset ovat melko yleisesti keskenään vertailukelvottomia ja epäluotettavia. Olisi erittäin tärkeää aikaansaada luotettava päihderiippuvuuden tuloksellisuuden vertailu. Se parantaisi päihdehoitojen laatua ja toisi uskoa ja luottamusta päihdehoitoon.

Oman käsitykseni on, että päihdehoitojen tuloksellisuudessa on erittäin suuria eroja. On hoitomuotoja ja laitoksia, joissa saavutetaan hyviä tuloksia ja on toisaalta tulosten kannalta melko kelvottomia hoitoja. Tarvitaan erilaisia hoitomuotoja ja työotteita. Toisaalta potilaan edun pitäisi ratkaista se, mihin ja miten tehokkaaseen hoitoon hänet ohjataan. Nyt liian usein ohjataan potilas maksajan eli kunnan kannalta halpaan hoitoon. Lyhyet hoidot ja avohoidot ovat halpoja, mutta ne eivät läheskään aina ole potilaan kannalta parhaita. On turha odottaa tuloksia liian kevyillä hoidoilla. Halvalla ei saa hyvää, pätee myös päihdehoidossa.

Vaikka julkisuudessa jatkuvasti hoetaan, miten hoitopaikkoja on liian vähän, niin totuus on se , että jatkuvasti on tyhjiä hoitopaikkoja. Pulaa ei ole hoitopaikoista, vaan maksajista ja erityisesti kuntien maksusitoumuksista, Jos potilaat saisivat helpommin maksusitoumuksia myös hoitopaikkoja syntyisi lisää.

Olen seurannut surkuhupaisena käytäntöä, jossa potilas ei pääse hoitoon, vaikka hän siihen suostuu ja sosiaalityöntekijä sitä suosittaa. Ennen kuin potilas saa maksusitoumuksen hänet lähetetään vielä erityiseen arvioon siitä, onko hän hoidon tarpeessa. Tämä on turhaa, sillä jokainen , joka hakeutuu päihdehoitoon on käytännössä sen tarpeessa. Tämmöisestä ylimääräisestä arvioinnista tulee tarpeettomia kustannuksia ja se viivyttää hoidon aloittamista. Se johtaa myös monissa tapauksissa siihen, että tarpeellinen hoito jää kokonaan tai lykkääntyy vuosilla.

Hoidon tarpeen arviointi on luontevaa ja tehokasta tehdä hoidon alussa. Tällöin voidaan arvioida riittääkö avohoito vai tarvitaanko laitoshoito ja kuinka pitkä.

Päihdeongelmaisen tulisi päästä katkaisuhoidosta välittömästi varsinaiseen hoitoon. Nyt käy valitettavan usein, että potilas , joka joutuu odottamaan viikon, pari hoitopaikkaa, alkaa juoda uudelleen. Kun hoitopaikka olisi sitten valmiina ei potilaalla ole enää hoitomotivaatiota tai hän tarvitsee uuden katkahoidon. Pahimmassa tapauksessa hoito siirtyy hamaan tulevaisuuteen tai potilaan kuolema lopettaa hoidontarpeen.

Hoidon jälkeen on suositeltavaa, jopa välttämätöntä, että potilas osallistuu vertaistukiryhmiin. Suositeltavaa olisi, että päihderiippuvaisuudesta toipuville järjestetään päihteettömän elämäntavan kursseja. Päihderiippuvuus on elämäntapasairaus, joka edellyttää elämäntapamuutosta. Siihen tarvitaan tukea; muuten hoidon tulokset jäävät yleensä lyhytaikaisiksi.

MYLLYHOIDOSTA

Itse raitistuin Myllyhoidossa. Myllyhoito on Yhdysvalloissa syntyneen Minnesota - mallisen päihdehoidon ja työotteen suomalainen nimi. Se on myös Myllyhoitoyhdistyksen rekisteröimä virallinen tavaramerkki.

Termi minnesota-hoito on käytännön elämässä syntynyt nimitys hoitomuodolle, joka syntyi 1940-luvulta alkaen Yhdysvaltojen Minnesotan osavaltiossa. Nyttemmin siellä puhutaan enemmän kahdentoista askeleen - ohjelmaan perustuvista hoidoista.

Minnesotamallin suuri idea on AA:n 12-askeleen ohjelman ja lääketieteen yhdistäminen. Hoito syntyi, kun lääkärit ja erityisesti psykiatrit ihmettelivät, miten AA voi auttaa sellaisia ihmisiä raittiuteen, joiden auttamiseksi he ovat olleet voimattomia.

Myllyhoidon vahvuus on päihderiippuvuudesta toipuneiden henkilöiden kokemuksen yhdistäminen ammatilliseen osaamiseen. Alusta alkaen kokemuksellisuuden ohella hoidon olennainen osa oli moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat lääkärien ohella psykologit, teologit ja sosiaalityöntekijät.

Myllyhoidon suurin ero muihin työotteisiin on se, että se uskoo, että jokainen voi toipua päihderiippuvuudesta , mutta ei muuttua kohtuukäyttäjäksi. Päihderiippuvaisuuteen sairastuneelle henkilölle on mahdollista vain täydellinen raittius. Kohtuukäyttö ei ole mahdollista.

Myllyhoito saavuttaa parhaat tulokset työelämässä olevien henkilöiden kohdalla. Se on erityisen tehokas työote työelämän päihdehaitoissa. Sen lisäksi, että Myllyhoitoa sovelletaan sellaisenaan päihdehoidossa esimerkiksi Kalliolan klinikoiden ja Myllyhoitoyhdistyksen hoidossa ja muussa päihdetyössä, sitä sovelletaan eriasteisesti myös muussa päihdetyössä ja muissa yhteisöissä.

MYLLYHOITOYHDISTYKSEN APU TYÖPAIKOILLE

Myllyhoitoyhdistyksen perustyönä on ollut jo 25 vuoden ajan työelämän päihdekoulutus.

Työyhteisön päihdehaitat alentavat työkuntoa, lisäävät turvallisuusriskejä ja heikentävät työpaikan ilmapiiriä. Päihdehaitoista on vaikea puhua ja niitä monesti piilotellaan. On tärkeää, että työpaikalla on selvät pelisäännöt ja toimintatavat, joilla kohdataan päihdehaitat.

Myllyhoitoyhdistys on jo 1980 alusta alkaen auttanut työpaikkoja kehittämällä ja kouluttamalla henkilöstöä kohtaamaan päihdeongelmat. Ohjelmia on jatkuvasti kehitetty ja ne ovat tuoneet hyviä tuloksia .

Ohjelmassa ovat ennaltaehkäisevä- ja korjaava koulutus sekä hyvät mallit hoitoonohjaukseen samoin kuin hoidon jälkeiseen työhön paluuseen. Ennaltaehkäisy on tehokkainta päihdetyötä. Välineenä ovat silloin avoin puhe ja hyvät pelisäännöt. Valmiuksia avoimeen puheeseen antaa havahduttamiskoulutus, joka sisältää perustietoa päihteistä sekä välineitä päihteitä koskevaan asennemuutokseen. Koulutuksessa esitellään työpaikan päihdeohjelma. Päihdeohjelma on tarkoitettu koko henkilöstölle ja erityisen tärkeää se on avainhenkilöille kuten työsuojeluhenkilöstölle, luottamusmiehille ja esimiehille.

Havahduttamiskoulutuksen kesto 2 - 3 tuntia.

Korjaavista toimista työterveyshuollon mini-interventio on tärkeä osa varhaista puuttumista. Varhaiseen puuttumiseen ja puheeksiottoon myllyhoitoyhdistys kouluttaa esimiehet, työsuojeluhenkilöstön, luottamusmiehet ja tukihenkilöt.

Puheeksiottovalmennus antaa eväitä kohdata päihdehaitasta kärsivä työtoveri tai alainen. Valmennus rohkaisee myös avoimeen puheeseen. Ryhmäpuheeksiottovalmennus antaa ryhmille lisävalmiuksia kohdata ongelma.

Puheeksiottovalmennukset kestävät 1 – 2 päivää. Ne antavat valmiuksia kohdata myös muita työpaikan hankalia asioita.

Myllyhoitoyhdistys auttaa myös tekemään työpaikan oman päihdeohjelman. Ohjelma räätälöidään yhdessä työpaikan työsuojelutoimikunnan tai erillisen päihderyhmän kanssa.