Takaisin     Takaisin etusivu

Risto Kuisma, Karjalan Liiton I varapuheenjohtaja, Vpl Pyhäjärvi seuran lipun Naulausjuhlassa, 21.3.2010 klo 14.00, Helsingissä; ”Naulauspuhe”

Arvoisa juhlaväki, hyvät naiset ja herrat !

Te pyhäjärveläiset olette ottamassa nyt käyttöönne omaa lippua. Lippu on jokaisen yhteisön arvokkain tunnus. Se on symboli, joka yhdistää samaan yhteisöön kuuluvia ihmisiä. Sanotaan, että lipusta ei saa eikä voi luopua. Muinaisella sotaväellä oli itsestään selvä velvollisuus puolustaa omaa lippuaan sanamukaisesti ” viimeiseen mieheen”. Suurin häpeä oli lipun menetys.

Tänä päivänä lipun puolustaminen tarkoittaa uskollisuutta ja lojaalisuutta omaa yhdistystä ja koko karjalaista yhteisöä ja erityisesti karjalaisten yhdyssidettä Karjalan Liittoa kohtaan. Yhdistyksen lippu on muistutus jäsenten yhteenkuuluvuudesta ja hyvästä toverihengestä niin omassa piirissä kuin muutoinkin järjestötyössä. Sanonta ”lippu on pidettävä puhtaana” tarkoittaa moitteetonta ja kunnollista toimintaa omassa yhteisössä eli Vpl Pyhäjärvi-seurassa ja laajemminkin karjalaisessa yhteisössä.

Lippu on merkki myös menneiden sukupolvien työn arvostuksesta. Lippu velvoittaa vaalimaan karjalaista kulttuuri ja sukupolvien perintöä.

Meillä karjalaisilla on unelma menetetystä Karjalasta. Unelma ei ole välttämättä tämän päivän todellisuutta, se ei ole arkinen asia, vaan jotain kaukaisempaa, jotain arkea arvokkaampaa. Unelma on jotain, joka antaa intoa ja voimaa arjen aherrukseen. Unelma on arvokas voimavara, vaikka se ei koskaan toteutuisi.

Lippu symbolisoi unelmaa, se kuvaa päämäärää, johon pyrimme. Olkoon päämäärämme Karjalan unelman toteutuminen, karjalaisen kulttuurin vaaliminen ja elävän karjalaisuuden säilyttäminen.

Lippu on omien juuriemme symboli. Monet karjalaiset kokevat juurettomuutta. Kotiseudut ovat rajan takana. Me olemme vierailla seuduilla. Juurettomuus on monesti alitajuista. Itse havahduin omaan juurettomuuteeni, kun etsin ja mietin, mikä on kotiseutuni. Onko se synnyinpaikkani Savonlinna, nuoruuteni Kymenlaakso, vai Helsinki, nykyinen asuinpaikka Pornainen tai rakas mökki Lounais-Karjalassa Virolahdella. Ei mikään näistä, vaan sukuni juuret ovat olleet vuosisatojen ajan menetetyssä Karjalassa; Muolaassa, Viipurissa ja Sortavalassa.

Tänä vuonna Karjalan Liitto viettää 70 – vuotisjuhla vuotta. Teidän lippunne vihitään ja on mukana satojen muiden karjalaisten lippujen kanssa liiton 70-vuotisjuhlassa kesäkuussa täällä Helsingissä.

Huhtikuussa julkistetaan liiton 70 vuotista taivalta käsittelevä historiakirja. Samoin huhtikuussa on liiton juhlaseminaari, jossa puhuvat sekä Tasavallan Presidentti että pääministeri.

Vaikka meillä on pitkä ja kunniakas historia, on meillä myös elinvoimaa ja uusiutumiskykyä. Viime vuonna Karjalan Liittoon liittyi peräti 3000 uutta jäsentä. Karjalan Liitolla on lähes 500 jäsenseuraa, joissa on yhteensä noin 45 000 henkilöjäsentä.

Toisen maailmansodan seurauksena Suomi menetti pääosan Karjalasta; kolme kaupunkia, kaksi kauppalaa ja kokonaan 29 ja osittain 21 kuntaa. Vpl. Pyhäjärvi, jossa teidän juurenne ovat, oli yksi menetetyistä kunnista.

Siirtolaisia, pakolaisia tai evakkoja, kuten heitä kutsuttiin oli kaikkiaan 407 000. Heti Talvisodan jälkeen 20.4.1940 kokoontui Helsingin kaupunginvaltuuston kokoussaliin 340 edustajaa; 52 kunnasta, 14 seurakunnasta ja 112 järjestöstä; perustamaan Karjalan Liittoa.

Karjalan Liitto perustettiin karjalaisten etujärjestöksi. Kun karjalaisen siirtoväen taloudellista asemaa koskevat kysymykset oli 1960 – luvulle mennessä pääosin ratkaistu, muodostui liitosta yhä enemmän karjalaisten kulttuurijärjestö.1990-luvulta lähtien liiton toimintaa ja koko karjalaista yhteisöä on sävyttänyt kaipuu juurille. Kotiseutumatkailu, pitäjä- ja kylä- ym -historiat ja muistelukirjat sekä sukuseurat ja sukututkimus ovat olleet yhä merkittävämpi osa karjalaisten toimintaa.

Karjalan Liitolla on nykyisten sääntöjen perusteella kaksi päätarkoitusta: karjalaisen kulttuurin vaaliminen ja Karjalan kysymys. Karjalan kysymyksellä tarkoitetaan menetetyn Karjalan palauttamista. Tänä keväänä on käynnistynyt uuden päivitetyn Karjalan kysymystä koskevan ohjelman valmistelu. Asiakirja tulee ensi vuoden liittokokoukseen käsittelyyn.

Meitä karjalaisia on tänä päivänä noin miljoona. Joka viides suomalainen on karjalainen eli henkilö jonka sukujuuret ovat Karjalassa. Enemmistö meistä on jo toisen ja kolmannen polven siirtolaisia.

Hyvät kuulijat

Onnittelen teitä hienosta ja arvokkaasta lipusta. Pitäkää lippu puhtaana. Kantakaa sitä ylpeänä karjalaisuudesta. Säilyttäkää karjalainen unelmanne.