Takaisin     Takaisin etusivu

Hallituksen puheenjohtaja Risto Kuisma, Myllyhoitoyhdistys ry:n 30-vuotisjuhlaseminaari 24.5.2013 klo 09.00 Helsinki,
"Juhlaseminaarin avaus"

Arvoisat Juhlaseminaarin osanottajat, Hyvät naiset ja herrat!

Tervetuloa. Teemanamme  on "Myllyhoito eilen, tänään ja huomenna".

On kulunut reilut kolme vuosikymmentä siitä, kun  12-askeleen päihdeohjelma tuli Suomeen. Alkon tutkija Toivo Pöysä  oli työmatkallaan, osin sattumalta,  tutustunut  hoitomalliin Smithin-klinikalla, Kanadan Thunder Bayssä. Hän antoi ohjelmalle suomalaisen nimen "Myllyhoito". Se on nykyisin Myllyhoitoyhdistyksen omistama rekisteröity tavaramerkki. Ennen myllyhoidon käynnistämistä myllyhoidon pioneeri Pöysä kävi vielä toistamiseen Amerikassa. Nyt hän vieraili  hoitomallin syntysijoilla Yhdysvaltojen Minnesotan klinikoilla.

Myllyhoito alkoi vuonna 1982 Espoossa, Pellaksen klinikalla. Klinikan taustayhteisöksi perustajat saivat Kalliolan setlementin. Seuraavana vuonna 1983 pääosin samat tahot sekä  ensimmäiset myllyhoidon läpikäyneet henkilöt perustivat Myllyhoitoyhdistyksen. Yhdistys on  valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka toimii asiantuntijana, kouluttajana, vaikuttajana ja klinikoiden ylläpitäjänä.

Myllyhoitoyhdistys ry sai oman toimitilan ja ensimmäiset työntekijät 1988. Yhdistys ja Myllyhoito ovat kasvaneet ja menestyneet. Kun tulin itse toimintaan mukaan 1990-luvun puolivälissä, yhdistyksellä oli muutama työntekijä ja pieni toimisto Helsingin Mikonkadulla. Nyt Myllyhoitoyhdistyksellä  on Orimattilan kehittämiskeskus sekä Myllyhoitoklinikat Tampereella ja Lahdessa.
Myllyhoidolle on kasvanut  verkosto koko maahan. Myllyhoitoyhdistys vastaa myllyhoidollisen työotteen kehittämisestä Suomessa. Yhdistyksen "sateenvarjon alla" on lukuisia toimijoita ja yhteisöjä, jotka soveltavat  eriasteisesti minnesota-malliin perustuvaa myllyhoidollista työotetta.

Minnesota-malli syntyi 1940-luvun lopulla Hazelden-klinikalla Pohjois-Amerikan Minnesotassa. Työtapa käyttää hyväkseen riippuvuus- toipumiskokemuksen omaavien henkilöiden panosta yhdistettynä heidän ammatilliseen pätevyyteensä. Henkisenä perustana on AA:n 12-askeleen ohjelma, joka syntyi 1930-luvulla Yhdysvalloissa. Lääkärit, erityisesti psykiatrit, ihmettelivät 1940-luvulla, miten AA raitistaa ihmisiä, joita he eivät pysty auttamaan. Minnesota-malli yhdisti moniammatillisen osaamisen AA-kokemukseen ja loi 12-askeleen päihdeohjelmat.

Myllyhoitoyhdistys on pitänyt tiivistä yhteyttä Hazelden säätiöön. Minnesotan Center Cityssä on vieraillut vuosien varrella suuri joukko myllyhoidon ammattilaisia ja muuten myllyhoidosta kiinnostuneita.

Myllyhoidon olennaisin ero muihin työotteisiin on se, että me uskomme, että päihdeongelmasta voi toipua, mutta ei muuttua kohtuukäyttäjäksi. Ehdoton raittius voi tuntua liian ankaralta ja mahdottomalta ajatukselta. Päihderiippuvaiselle raittius merkitsee kuitenkin suurta  vapautta. Se on vapautta  riippuvuudesta; se on samanlaista menettämistä, kuin orja menettää kahleensa.

Toipuminen on mahdollista. Se on se viesti, jonka Myllyhoito pyrkii saamaan jokaisen päihderiippuvaisen tietoon. Toipuvien kokemus ja auttamisen motiivi on myllyhoidon suuri ylimääräinen voimavara.

Myllyhoidon ja Myllyhoitoyhdistyksen arvoissa korostuu ihmisyksilön kunnioittaminen. Arvostamme päihteettömyyttä, avoimuutta ja välittämistä. Arvostamme päihderiippuvaisuuteen sairastunutta ihmistä, hänen läheisiään sekä heidän oikeuksiaan tulla inhimillisesti ja arvostavasti kohdelluiksi. Luotamme toipumiseen ja sen seurauksena syntyvään hyvinvointiin, elämäniloon ja toimeliaisuuteen.

Vaikka olennainen osa myllyhoitoa on oman kokemuksen omaavien panos, niin yhtä olennainen osa on ammatillinen osaaminen. Se on edellytys myös niille työntekijöille, joilla on oma kokemus. Pelkästään kokemuksen varassa ei myllyhoitoa voi tehdä.

12-askeleen päihdeohjelman suuri idea oli lääketieteen ja AA-ohjelman yhdistäminen. Heti ensimmäisillä klinikoilla moniammatilliseen työryhmään tulivat terapeuttien ja lääkärien lisäksi myös psykologit, teologit ja sosiaalityöntekijät. Moniammatillisuus ja oman kokemuksen omaavien hyödyntäminen ovat edelleen Myllyhoidon kulmakivet.

Myllyhoito ei ole mikään joskus syntynyt ikuisesti kiveenhakattu ohjelma, vaan se on jatkuvasti kehittyvä prosessi. Myllyhoitoyhdistys pitää elävää  yhteyttä Hazeldeniin ja seuraa hoitomuodon kehitystä. Yhdistys kehittää Suomessa myllyhoitoa omin toimin ja yhteistyössä  myllyhoitoverkoston  kanssa.

Yhdysvalloissa ja monissa muissa maissa vastaavien päihdeohjelmien osuus on merkittävisti suurempi kuin meillä. Kun tunnemme oman yhteiskuntamme päihdeongelmat, myllyhoidolla on paljon työtä edessä. Suurin este tehokkaalle työllä on resursien eli rahan niukkuus. Enimmillään yhdistyksen palveluksessa on ollut yli 20 henkilöä, mutta projektiavustusten ja yritysten ostaman koulutuksen vähetessä, työntekijämäärä on nyt runsas 10 henkeä.

Tämän juhlaseminaarin tarkoituksena on löytää uusia ideoita  myllyhoidon edistämiseksi.  Tutkimme historiaa löytääksemme sieltä olennaisia johtolankoja tulevaisuuteen. Tarkastelemme nykytilaa saadaksemme oikean käsityksen tästä päivästä. Pyrimme valottamaan myös tulevaisuutta.

Myllyhoitoyhditys on asiantuntijaorganisaatio. Olemme kutsuneet seminaariin jäsenemme ja joukon kutsuvieraita. Alustajiksi ja kommenttipuheenvuoron käyttäjiksi olemme saaneet päteviä esiintyjiä. Erityisen tärkeitä ovat seminaarien osanottajien puheenvuorot.

Hyvää seminaaripäivää teille kaikille !