Takaisin     Takaisin etusivu

Risto Kuisma, Historiakatsaus , Kouvolan Työväenyhdistyksen 110-vuotisjuhlassa 12.11.2015 Kouvolassa

 

Hyvä juhlaväki , Hyvät Toverit,

Tämä puheeni on sananmukaisesti historiaa. 40 vuotta sitten olin Kouvolan Työväenyhdistyksen historiatoimikunnan puheenjohtaja. Silloin valmisteltiin yhdistyksen 70 - vuotisjuhlaa. Juhlat ja Työväenyhdistyksen puheenjohtajuus jäivät, kun muutin työn perässä Helsinkiin.

Otin mielelläni vastaan tehtävän puhua Työväenyhdistyksen historiasta tässä 110 vuotisjuhlassa. Olen innokas historian harrastaja; olen kirjoittanut historioita mm Pornaisten Laukkosken Työväenyhdistyksen 100 vuotishistorian ja toiminut lukuisten historiatoimikuntien puheenjohtajana. Jo Kouvolan vuosina, 1970 -luvulla, luennoin Työväen Sivitysliiton ja Työväenyhdistyksen viikonloppukurseilla työväenliikkeen historiasta.

Kaikki alkoi rautateistä: Rautatiet synnytti Kouvolan ja rautatieläiset perustivat Kouvolan Työväenyhdistyksen.

Työväenyhdistys oli kiskojen ja suurlakon lapsi. Miten 110 vuotta on kulkenut ?

Perustamisvuonna jäseniä oli jo 156. Ensimmäinen Työväentalo rakennettiin 1911.

Ensimmäinen maailmansota ja vuoden 1917 Venäjän vallankumous antoivat Suomelle mahdollisuuden itsenäisyyteen.

Suomen itsenäisyyttä seurasi Kansalaissota 1918 . Sodan jälkiselvittellyssä teloitettiin joukko työväenyhdistyksen jäseniä, vaikka juuri kukaan heistä ei ollut osallistunut aseelliseen toimintaan.

1920-luvulla työväenyhdistyksessä tehtiin pesäero kommunisteihin.

1930-luvulla Kouvolassakin mellasti äärioikeistolainen Lapuan Liike.

Talvi- ja jatkosota hautasi kansalaissodan traumat. Kansa eheytyi.

Uusi Työväentalo Käpylään valmistui 1949.

1960-luvun vaihteessa alkaneella SDP:n puoluehajaannuksella oli Kouvolassa vain vähäinen merkitys.

Kouvolan Työväenyhdistyksestä on 2007 julkaistu laaja 100-vuotishistoria. En toista siinä kirjoitettua, vaan kuvaan yhdistyksen historiaa toisesta näkökulmasta.

Ensin kerron hieman omia kokemuksiani 1970-luvulta ja sitten kuvaan kouvolalaisen työväenliikkeen historiaa Edvard Sutelan elämäntarinan kautta.

Liityin työväenyhdistykseen syksyllä 1969. Jo1971 minut valittiin yhdistyksen sihteeriksi ja seuraavana vuonna puheenjohtajaksi. Olin kovin nuori noihin tehtäviin, mutta työväenyhdistyksen asiat olivat minulle tärkeämpiä kuin työ tehtaalla Kuusankoskella tai opiskelu työn ohella.

Elettiin ammattiyhdistysliikkeen ja myös puolueen eheytymisen aikaa. Työväenhdistyksen jäsenmäärä kolminkertaistui muutamassa vuodessa 150 jäsenestä lähes 400 jäseneen. Uudet jäsenet tulivat valtaosin ammattiyhdistysliikkeen piiristä. Voimakas jäsenmäärän kasvu voimisti yhdistystä, mutta aiheutti myös ristiriitoja.

Uudet jäsenet halusivat vaikutusvaltaa ja vanhat jäsenet eivät halunneet aina sitä antaa. Taustalla oli myös puoluehajaannus. Entisten TPSL:n jäsenten hyväksymisistä työväenyhdistykseen oli erimielisyyttä.

Yhdistyksen toiminta oli vilkasta. Kokouksissa oli enimmillään yli 100 jäsentä. Kokousten lisäksi oli paljon muuta toimintaa mm Lauantain Keskustelukerho, viikonloppukursseja, seminaareja , yleisötilaisuuksia.

Kouvolan kunnallispolitiikkaan voitiin vaikuttaa tuntuvasti, koska valtuustoryhmällä oli silloisen lainsäädännön mukainen määrävähemmistö. Kunnallisvaaleissa 1972 SDP sai 35,6 prosentin kannatuksen, joka on SDP:n paras tulos Kouvolassa kautta aikojen.

Yhdistyksen piiristä valittiin 1971 kansanedustajaksi puolueen tiedotussihteerinä ja sitä ennen TV-toimittajana toiminut Seppo Tikka, joten yhteydet valtakunnanpolitiikkaan olivat hyvät. Seppo oli myös hyvin aktiivinen paikallisessa toiminnassa. Hän toi toimintaan uusia ideoita.

Työväenyhdistys rakennutti 1974 Kouvolan keskustaan, Oikokatu 4:ään, Puistokartanon liiketalon. Yhdistys myi vanhan työväentalon ja otti Säästöpankista ison lainan, jonka takasivat Työväenyhdistyksen johtokunnnan jäsenet. Talohankkeen onnistuminen oli suurelta osin Oiva Elorannan ansiota.

Keskeisiä henkilöitä Työväenyhdistyksen 1970 -luvun alun murroksessa ja toiminnassa olivat toisaalta vanhemmmista jäsenistä mm Veikko Tuomala, Oiva Eloranta ja Sirkka Volanen ja toisaalta uudemmista mm Seppo Tikka ja Pekka Lindeman.

Vuonna 1974 kirjoitin SDP:n puoluetoimikunnalle pitkän kirjeen, jossa anoin Edvard Sutelalle puolueen kunniajäsenyyttä. Kirjettä varten vietin lukuisia tunteja työväenyhdistyksen arkistossa. Eetu, kuten häntä kutsuttiin, osallistui vielä silloin 80- vuotiaana aktiivisesti yhdistyksen toimintaan. Hänen elämänkaarensa kuvaa erinomaisesti työvänliikkeen jäsenen toimintaa parhaimmillaan.

Seuraavassa otteita vuonna 1974 kirjoittamastani kirjeestä:

Edvard Sutela syntyi 21.11.1894 Valkealassa ratavartijan 11-lapsiseen perheeseen sen neljänneksi vanhimpana lapsena. Koulun jälkeen hän meni VR:n halkotarhalle töihin. Hän aikoi lähteä Amerikkaan, mutta I Maailmansodan syttyminen esti aikeet. Vuosina 1916-17 Eetu oli rakennustöissä Uralin vuoriston rinteillä. Venäjän vallankumouksen alla hän palasi Suomeen.

Eetu joutui työväenliikkeen aktiivisena toimijana 1918 muutaman kuukauden ajaksi syyttömänä Suomenlinnnan vankileiriin, vaikka hän ei osallistunut millään lailla aseelliseen toimintaan. Hän sai kansalaisluottamuksen takaisin vasta 1923. Kansalaissodan jälkeen hän toimi Kouvolassa kirvesmiehenä.

Sutela liittyi 1912 Kouvolan Työväenyhdistykseen. Hän oli 1912 perustetun Työväenyhdistyksen alaisen Nuorisosaston perustajajäsen ja puheenjohtaja 1912-18.

Vuonna 1912 hän oli, vain 19- vuotiaana, Seka- ja Tehdastyöväen 200 -jäsenisen ammattiosaston perustajajäsen ja puheenjohtaja 1912-18. Hän oli perustamassa Työväenyhdistyksen alaista Kouvolan Pojat urheiluseuraa ja oli sen puheenjohtaja 1912-30.

Vuosina 1919 -29 Eetu oli erittäin suuritöisen Työväenyhdistyksen Huvitoimikunnan puhenjohtaja. Vuosittain huvitoimikunta järjesti kymmeniä maksullisia iltamia, joista työväenyhdistyksen talous oli riippuvainen. Hän oli myös Kouvolan Työväennäyttämön perustaja.

Kouvolan Työväenyhdistyksen johtokuntaan Sutela kuului yhtämittaisesti 1921-67 eli yhtäjaksoisesti 47 vuotta. Hän toimi kaikisssa yhdistyksen tehtävissä mm puheenjohtajana 1934-50.

Edvard Sutela valittiin Kouvolan ensimmäiseen kauppalanvaltuustoon 1923 ja hän kuului valtuustoon aina vuoteen 1964 saakka; poikkeuksena vuodet 1946-48.

Eetu sai puolueäänestyksessä 1946 suurimman äänimäärän, mutta luopui paikasta ns. pitkän listan kärjestä, koska puolueäänestyksestä siirtoväen edustaja oli jäänyt listan viimeiseksi, eikä hänellä olisi ollut mahdollisuuksia tulla valituksi, niinpä Eetu epäitsekkääseen tapaansa luovutti paikkansa siirtoväen edustajalle ja kävi itse pitkän listan viimeiseksi ehdokkaaksi.

Kaikkiaan Sutela toimi 1923-70 lähes kaikissa Kouvolan kunnallisissa luottamustehtävissä alkaen Urheilulautakunnasta ja päätyen Kauppalanhallitukseen.

Edvard Sutela oli myös Kouvolan seudun eläkkeensaajien perustajajäsen ja mm puheenjohtaja 1963-74.

Edvard Sutela sai monia kunnianosoituksia, joista mainittakoon : SAK:n kultainen ansiomerkkki, Kouvolan Työväenyhdistyksen kunniapuheenjohtaja , Rakennustyöläisten Liiton kultainen ansiomerkki, Kaupunkiliiton Kultainen ansiomerkki, Kouvolan Poikien kunniajäsen.

Vaikka edellä on pitkä luettelo Edvard Sutelan toiminnasta ja hänen hoitamistaan merkittävistä tehtävistä, eivät ne voi antaa kuin kalpean kuvan Eetun yli 60 vuotta kestäneestä työstä työväenliikkeen hyväksi, sillä Edvard Sutela oli ennenkaikkea työntekijä.

Lukiessani työväenyhdistyksen ja ammattiosaston pöytäkirjoja havaitsin selvästi, kuka oli vetäjä ja kuka vielä lisäksi teki työt. Olipa kysymyksessä Työväentalon katon korjaus tai vaalijuhlan järjestäminen tai mitä hyvänsä tältä väliltä, useimmiten pöytäkirjoissa on merkintä; tehtävän hoitaa Edvard Sutela.

Eetu Sutela on hyvä esimerkki työväenliikkeen vapaaehtoisista työntekijöistä, joiden varassa niin Kouvolan Työväenyhdistys kuin sos.dem. puolue eli ja toimi. Monia muita samanlaisia puurtajia oli niin Kouvolassa kuin koko maassa aikana, jolloin ei ollut mm puoluetukea.

Historiaa tekevät ihmiset. Kouvolan Työväenyhdityksen historia on yhdistyksen jäsenten historiaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana, satavuotisjuhlien jälkeen, Kouvolan Työväenyhdistyksen toiminnasta ovat vastanneet puheenjohtajana Tuomo Saarinen, Jaakko Pesu ja Mikael Byckling, sihteereinä Marja Laitinen ja Aira Toivonen sekä taloudenhoitajina Marja Laitinen ja Raija Sierman-Huttunen.

Hyvät Toverit,

Historia on kuin kivijalka, jonka päälle voi rakentaa hyvän talon, mutta myös huonon. Toisaalta huonon perustan päälle ei voi rakentaa hyvää taloa.

Merkittävintä Kouvolan Työväenyhdistyksen historiassa on se valtava työmäärä, jota jäsenet ovat tehneet Työväenyhdistyksen, mutta myös kotipaikkakunnan ja koko maan hyväksi.

Työväenliikkeellä ja Kouvolan Työväenyhdistyksellä on kunniakas historia. Meidän tehtävämme on jatkaa sitä siten, että tulevat sukupolvet voivat ylpeänä sanoa samoin.

Tämä päiväkin tarvitsee Edvard Sutelan tapaisia epäitsekkäitä työväenliikkeen jäseniä ja toimijoita.

Parhaat Onnittelut 110-vuotiaalle Työväenyhdistyksellle ja kaikille sen jäsenille !