Takaisin     Takaisin etusivu

Kurkistus 3.1.2008

Taivaan tuuliin ja muita Uuden vuoden ajatuksia

Ennennäkemätön määrä ilotulitusraketteja lensi taivaalle Laukkoskellakin, kun vuosi vaihtui. Rakettien määrässä näkyi hyvä taloustilanne, lienee yksi osaselitys. Itse en ymmärrä rahan räiskyttelyä taivaalle. Lisäksi homma on vaarallista. Tänä vuonna uutiset kertoivat yli kolmenkymmenen henkilön joutuneen Suomessa sairaalahoitoon Uuden vuoden ilotulituksista. On minullakin ilotulituksista kokemusta. Joskus 1980-luvulla, kun asuimme Vuosaaressa, ostin Karrin toivomuksesta raketteja ja ammuimme ne taivaan tuuliin kotimme pihalla. Se hupi jäi minun osaltani siihen yhteen kertaan.

Norjassa on ensi vuoden alusta lukien lailla kielletty yksityisten ihmisten ilotulitukset. Itse haluaisin samanlaisen lain Suomeen. Espoon kaupunki järjesti vuosijuhlansa kunniaksi tänä vuonna suureellisen ilotulituksen. Ei ole mielestäni mitään järkeä ampua verorahoja sananmukaisesti "taivaan tuuliin". Espoo säästää sosiaalimenoissa, jotta rahaa riittää juhliin, voisi kyynisesti todeta.

Joskus 1970-luvun alussa olimme Tuijan kanssa uutena vuonna Las Palmasissa. Siellä näin uskomattoman upean ilotulituksen, joka kesti kaksi tuntia. Näytelmää seurasi koko Gran Canarien väestö; satoja tuhansia ihmisiä. Se oli vielä diktaattori Francon aikaa; miten lie nyt ilotulitukset siellä nykyään ?

Kun tämän päivän "mantra" on ilmastomuutos ja päästöt, niin miksi ei rakettien aiheuttamaa saastetta paheksuta, vaikka maalla asuva ihminen, joka tarvitsee autoa, on jo lähes lainsuojaton. Polttoaineen hinta nousi taas tuntuvasti. Hallitus nosti polttoaineveroja ilmastonmuutoksen tekosyyllä. Öljy-yhtiöt käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja nostivat hintoja toisen mokoman.

Valtakunnan päälehdessä oli talousjuttu, mistä selvisi, miten maailman pääomat keskittyvät öljyntuottajamaihin. Ilmastonmuutospelottelu on toiminut ennekaikkea Aasian öljyntuottajien hyväksi. Kun hinnankorotusten vastustus on vähentynyt, ovat öljymaat käyttäneet tilaisuudeksen hyväkseen.

Tasavallan Presidentin uudenvuoden puheen sisältö oli valtakunnan ykkösuutinen vielä silloin kun presidentit olivat "kekkosia". Nyt ne ovat mediassa pakollisia rutiinijuttuja, jotka eivät edes yllä etusivun uutiseksi. Toisaalta nykyisen presidentin kansansuosio on suuri. Pyöreät puheet eivät ärsytä ja se näkyy niissä vastauksissa, joita annetaan galluppien arvosanakyselyihin. Toinen juttu on sitten se, mikä on tämmöisten puheiden merkitys presidentin tehtävien kannalta. Jos puheet ja teot eivät kosketa, mikä on presidentin merkitys ? Mihin presidenttiä tarvitaan ? On puhuttu, että presidenttiä tarvitaan arvojohtajaksi ja kansakunnan omatunnoksi. Eikö se vaadi vahvoja kannanottoja ja koskettavia puheita ? Onko presidentin virka tulossa tarpeettomaksi ? Onko Tarja Halonen tehdessään virasta arkisen, tehnyt siitä samalla tarpeettoman ? Aika näyttää, tuleeko presidentistä vain seremoniamestari. Itse, Urho Kekkosen ihailijana, kaipaan "kekkosia".

Kirkon jäsenmäärä on vähentynyt, oli myös tämän vuodenvaihteen vakiouutinen. Ei ihme, sillä kirkon toimet jäsenkadon hillitsemiseksi ovat surkeita. Ne toimivat todennäköisesti tarkoitustaan vastaan. Liehittelevissä mainoskampanjoissa kirkko syö omaa henkistä pääomaansa ja uskottavuuttaan. Tuntuu, että kirkon johto ei itse ymmärrä, mikä on se kirkon "aarre", jonka takia ihmiset kuuluvat kirkkoon. Kirkon sisäiset ristiriidat ovat oire siitä, että oma käsitys kirkon perustehtävästä ja opin ydinsisällöstä on ainakin osin hukassa. Tässä ajassa on ihmisten ajatusmaailmassa paljon sellaista kaipuuta ja kysymyksiä, joihin kristinuskolla on vastaus. Valitettavasti kirkko ei näytä luottavan itse omaan sanomaansa, vaan muokkaa sitä "maallisen muodin" mukaiseksi.

Risto Kuisma