Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 1.4.2008

Päitsillä ja politiikassa

Viime viikonloppuna osallistuin Päitsille. En tosin varsinaiseen legendaariseen 73.Päijänne-ajoon, vaan Päitsi -veteraanien, sekä moottoripyörien että miesten, paraatiajoon. Lisäksi olin Päitsillä toimitsijatehtävissä sekä perjantaina että sunnuntaina. Itse varsinaisen Päijänne-ajon ajoin läpi kolme vuotta sitten, vuonna 2005. Olen siitä vieläkin hieman ylpeä.

Toimitsijana olin perjantaina ensimmäisellä maastokokeella Helsingin Laakson kentällä. Sunnuntaina meitä oli suurin piirtein sama porukka toimitsijoina Laaksossa samalla maastokokeella, joka oli nyt koko kisan viimeinen koitos.
Sunnuntaina keräsin ajajilta pois aikakortit viimeisen erikoiskokeen AT-asemalla. Samalla tuli vaihdettu muutama sana monen kuraisen miehen kanssa. Muutama nainen selvitti myös raskaan reitin. Paljon, kymmeniä, oli myös tänäkin vuonna keskeyttäjiä. Moni tuttu kyseli, miksi et ole ajamassa ?

Sunnuntaina ennen maaliintuloa olin myös ajamassa. Kaivohuoneen parkkipaikalta, historialliselta alkuperäiseltä lähtöpaikalta, starttasi noin 50 vanhaa 1950- 60-lukujen "päitsipyörää" kohti Laakson kenttää.
Ajoimme poliisin vetämässä paraatiletkassa vajaan tunnin kierroksen ympäri Helsinkiä ja sen keskustaa.
Ajoin museorekisterissä olevalla vuosimallin 1962 Jawa Sixdays 250 moottoripyörälläni. Olin saanut kilpailunumeron 2, vaikka numerot 1-10 oli varattu Päitsin voittajille. Vieressäni ajoi numerolla 1 Keijo "Beni " Benjamisson, Päitsin voittaja 1960-luvulta. Takana tuli numero 4 Olavi "Hukka" Hokkanen, niinikään moninkertainen Päitsin voittaja 60-luvulta. Meillä kaikilla oli samanlaiset Jawa Sixdaysit; sen ajan voittajapyörät.

Oli komeata ajella Jawalla paraatin kärjessä pitkin kaupunkia. Lopuksi kurvasimme Laakson kentälle ja siellä maalikorokkeelle. Sinne nousimme hieman ennen kuin Päitsin tämänvuotinen voittaja, Heikki Timonen, tuli maaliin raskaalta 1000 kilometrin lenkiltä.

Kun olin saanut toimitsijatehtävät suoritettua, ajoin moottoripyörällä vielä Helsingistä kotiin Laukkoskelle. Jawa toimi hyvin 46 vuoden iästään huolimatta. Vaikka maaliskuinen sää oli kolea, ei se suuremmin menoa haitannut. Olen koko talven ajanut 2-3 kertaa viikossa nykypyörällä enduroa kuntoilumielessä. Myös motocross-radalla Vantaan Lavankossa olen ehtinyt jo kaksi kertaa kokeilla uuden motocrosspyörän, nelitahtisen Honda 250 CRF:n, vauhtia. Hiki siinä tulee talvisäästä huolimatta.

Vaikka eduskuntavaalit vuosi sitten päättyivät niukkaan tappioon, on politiikassa tullut tänä vuonna voittoja.
Tänään selvisi, että olin SDP:n puoluekokousedustajien jäsenvaaleissa Uudenmaan ääniharava. Ensi kesäkuussa olen Hämeenlinnassa päättämässä, yhtenä 350:stä äänivaltaisesta edustajasta, SDP:n tulevaisuudesta ja myös uudesta puoluejohdosta.

Risto Kuisma