Takaisin     Takaisin etusivu

Kurkistus 22.6.2008

Juhannusjuttuja

Vietin 4-vuotiaan Anni-Alisan ja Tuijan kanssa sateista Juhannusta Virolahdella. Pojantytär Anni on viihtynyt hyvin mummon ja papan kanssa mökillä meren rannalla. Anni on ollut viime kuukausina enemmän mökillä kuin kotona Laukkoskella; mummon ja papan naapurissa.

Ihmettelen jatkuvasti sitä valtavaa energiaa, mikä Annissa on. Se on yhtä menoa aamusta iltaan. Elämä on niin kivaa ja mielenkiintoista, ettei Anni malttaisi edes nukkua.

Anni tuntee niin paljon kasveja, että vain harva aikuinen pystyy samaan. Myös lintujen tuntemus alkaa olla samaa luokkaa. Kasvi- ja lintukirjat ovat Annin mielilukemisena syrjäyttämässä jo lastenkirjat. Niin, Anni osaa jo hieman lukea ja kirjoittaa; samoin laskennon alkeet sujuvat. Piirtämisessä Anni on taitava ja tulossa on taidenäyttely mökkinaapureille. Oppimishalu on valtava.

Annin kanssa on rakennettu yhdessä laiturit ja tehty monet muut mökkityöt; viimeksi rakensimme juhannuskokon. Sen uskalsimme polttaa tosin vasta juhannuspäivänä; aattona tuuli ja myrskysi liikaa.
Laiturin rakentamisen jälkeen Anni otti minua kaulasta kiinni ja sanoi:" pappa sinä olet ihana, kun otit minut mukaan rakennushommiin".

Anni - Alisa, joka täyttää elokuussa 5 vuotta on suuri eläintenystävä. Erityisesti kaikenlaiset "ötökät", koirat, kissat ja hepat kiinnostavat lintujen ohella. Sitten kun minusta tulee isona eläinlääkäri, hoidan Biancaa, meidän saksanpaimenkoiraa ja Annin ystävää, sanoo Anni.

Sitkeä nuha jatkaa osaltani kolmatta kierrosta. Nuhassa on mennyt jo neljä viikkoa. Nuhassa on oltu SDP:n puoluekokous, suuret Karjalaiset Kesäjuhlat Tampereella ja monet muut kokoukset, tilaisuudet ja menot. Kuntoilu on täytynyt jättää pakosta lähes kokonaan . Ihmeellinen nuha, juuri kun luulee, että se on ohi, se iskee uudelleen. Kuume on noussut uudelleen jo kolme kertaa. Muutaman kerran on pitänyt jo heittäytyä sänkypotilaaksi. Lääkäriin en ole mennyt, mutta kohta sekin täytyy varmaan tehdä.

Politiikkaan on iskenyt jonkinlainen hullun "lehmän tauti." Tämän vuotuinen omituinen poliittinen meno alkoi eduskunnan ahdistelujupakalla. Se jatkui ulkoministeri Ilkka Kanervan tekstiviestikohulla ja erolla. Huipennus, mutta ehkä vielä keskeneräinen, on vaalirahoitussotku. Se on kuin piste i:n päälle.

Kahdessa ensiksi mainitussa oli hömppää ja uutista tyhjästä, mutta vaalirahakohussa ei ole vielä luultavasti raapaistu kuin pintaa. Ilkka Kanervan eron syy tuntuu mitättömältä, kun sitä verrataan siihen, mihin monet ministerit ovat tehneet itsensä vaalirahoitusilmoituksissa syypäiksi.

Näyttää siltä, että kaikki puolueet ja koko poliittinen järjestelmä kärsii kohusta. Kukaan ei ole vielä kantanut poliittista vastuuta. Poliittisen opposition kannatus ei ole kohusta noussut, vaan päinvastoin mieluummin laskenut. Vaalirahoitukseen tarvittaisiin todellisia uudistuksia eikä niitä näennäismuutoksia, joita nyt poliittiset johtajat suunnittelevat.

Ennen kaikkea pitäisi olla selvää, että pääongelma tapahtumassa ei ollut huono laki, vaan se, ettei lakia noudatettu. Tai on enemmistä ehdokkaista noudattanut, mutta merkittävä ja vaikutusvaltainen osa kansanedustajista on sitä avoimesti tai salassa rikkonut viime ja jo sitä edellisissä vaaleissa.

Nyt poliitikot odottavat, että kesä hautaa kohun ja syksyllä on kaikki hyvin. Saattaa olla väärä luulo.

Muuten en malta olla toteamatta, että vaalirahoitukseen verrattava mätäpaise eli doping on paljastamassa salojaan. Siitä on menossa poliisitutkimus. Toivottavasti totuus tästä salatusta, mutta julkisesti arvaillusta, mätäpaiseesta avautuu.

Risto Kuisma