Takaisin     Takaisin etusivu

Kurkistus 6.8.2008

Äänisen aallot

Risteilin Tuijan kanssa Äänisen ja Laatokan aalloilla sekä Nevan ja Syvärin virroilla heinä-, elokuun vaihteessa. Matka ei ollut pelkkää lomaa, sillä pidin matkalla kaksi asiantuntijaluentoa Karjalasta, Karjalan Liitosta ja Karjalan kysymyksestä.

Meitä oli noin 200 suomalaista matkaajaa tällä tamperelaisen Lomalinjan risteilyllä, joka oli myös Karjala-lehden lukijamatka. Aluksemme oli m/s Vissario Belinskij, lähes 200 metriä pitkä, Saksassa rakennuttu jokilaiva. Kun olimme ensin päivän matkanneet bussilla Pietariin, laiva lähti illalla Nevaa pitkin Laatokalle. Aamulla olimme jo Syvärillä, joka yhdistää Laatokan ja Äänisen. Ensimmäinen pysähdys oli Syvärin varrella Lotinapellossa . Näkymät kaupungissa toivat mieleen neuvostoajat.

Syväri on yli 100 kilometriä pitkä mahtava virta. Rannat ovat pääosin asumatonta erämaata. Joitakin kauniita karjalaisia ja vepsäläisiä kyliä nuokkuu rannoilla. Muutama sahalaitos näkyi laivan kannelta, joukossa myös jokunen nykyaikainen.

Kun oli ilta ja yö matkattu Syväriä ja Äänistä, tulimme aamulla Kizin museosaarelle. Tämä maailmanperintökohde on tärkein Karjalan Tasavallan nähtävyys. Ilma oli alle kymmenen asteista ja tuuli kolea. Kun sade vihmoi, olivat komeat vanhat kirkot ja rakennukset harmaita ja alakuloisia. Illansuussa ehdimme vielä Petroskoihin. Kaupunki on muuttunut neuvostoajoista. Länsimaisia liikkeitä ja kahviloita on lukuisia. Mekin hieman shoppailimme tuliaisia lapsenlapsille.

Paluumatkalla takaisin pitkin Syväriä, pysähdyimme Mandrogin venäläiseen museokylään. Turistipyydys, jonka laiturissa oli lähes kymmenen suurta risteilylaivaa. Nyt suosi ilma; aurinko paistoi ja kylässä oli mukava kävellä.

Laatokkaa pitkin purjehdimme yötä myöten Valamoon. Tutustuimme päivän verran saareen ja luostariin. Pääluostarin lahden suussa oli parhaalla paikalla uusi kirkko ja komeat rakennukset. Laiturissa oli hieno "ökyvene". Heitin lonkalta; "varmaan Putinin vene". Osuin oikeaan, sillä kuulimme myöhemmin, että vene oli Putinin lahja Valamon luostarin johtajalle. Putin on vieraillut Valamossa useita kertoja. Sanotaan, että uusi kirkko ja uudet komeat rakennukset ovat Putinia varten.

Valamoa on kunnostettu paljon. Kaikki ne kirkot ja muut rakennukset, joissa oli mahdollista käydä, olivat hyvässä kunnossa. Ne oli korjattu muutaman viimeisen vuoden aikana. Toisaalta paljon oli vielä tehtävää. Pääluostarin alakirkko oli suljettu ja odotti korjauksia. Valamon luonto on jylhä ja kaunis. Itse luostari näyttäytyi turistille turistikohteena. Vieraita Valamossa käy vuosittain lähes sata tuhatta, joista 10-15 prosenttia on suomalaisia. Valamolla on on matkatoimisto: Valamon pyhiinvaellustoimisto.

Matka oli mukava. Muina asiantuntija alustajina olivat Ilmari Hakala, Leena Hakala ja Timo Malmi. Alustukset sopivat hyvin tällaisen laivaristeilyn suvantopaikkoihin. Erityisen suuren suosion, ja aiheesta, sai yllätysohjelma; armenialainen kitaristi ja pietarilainen laulaja viihdyttivät meitä kaikki odotukset ylittäen. Venäläinen kaiho puri suomalaisiin. Loistavia esityksiä.

Karjalasta puhuttiin paljon. Itse kävin alustukseni pohjalta kymmeniä pienempiä jatkokeskusteluja. Mukana matkalla oli paljon karjalaisia, mutta myös muita Karjalasta kiinnostuneita.

Pietarin liikenneruuhkat ovat suuret; tosin emme olleet liikkeellä aivan pahimpaan aikaan. Tullissa meni meidän bussilla mennessä tunti ja tullessa puolitoista. Se on melko kohtuullinen aika. Olimme liikkeellä neljällä bussilla ja yksi busseista vietti kaksi ja puoli tuntia tullissa. Se oli jo paljon. Liikennekulttuuri Venäjällä kauhistutti. Ajoimme läpi Kannaksen ja tietenkin pysähdyimme mennen tullen Viipurissa. Kävimme mm pellavaostoksilla Viipurin kauppahallissa ja ostamassa tuliaisia Sorvalin Valinnasta.

Matka oli retki omille juurilla, mutta se oli myös matka nyky-Venäjälle. Laivamatka avasi sen, miten valtavan suuria vesiä ovat Laatokka ja Ääninen. Ne ovat kuin meriä. Myös Syväri ja Neva ovat tosi mahtavia virtoja.
Matka oli lähtemisen ja käymisen arvoinen.

Risto Kuisma