Takaisin     Takaisin etusivu

Kurkistus 26.11.2008

Lumipyryssä Ruotsissa

Tulin aamulaivalla Ruotsista. Myllyhoitoyhdistyksen hallitus, jonka puheenjohtaja olen, vieraili Huddingessa Tukholman lähistöllä tutustumassa Visättra Behandlingcenteriin. Samalla pidimme laivalla mennen-tullen kehittämisseminaarin ja hallituksen kokouksen.

Päihdehoitolaitos, jossa vierailimme, käyttää AA:n 12-askeleen ohjelmaan perustuvaa hoitomuotoa. Laitoksessa on kolme osastoa, joista yksi on suomenkielinen. Lisäksi on ruotsinkielinen osasto ja osasto potilaille, jotka ovat hoidossa rikosasioita hoitavien viranomaisten päätöksellä.

Klinikan henkilökunnasta ja johdosta oli melkoinen osa suomenkielisiä. Heidän juurensa ovat Suomessa. Vierailun tarkoitus oli luoda yhteys Myllyhoitoyhdistyksen ja Visättran klinikan välille. Me voimme olla suureksi avuksi ruotsalaisille. Myös itse hyödymme yhteistyöstä uusien vaikutteiden kautta. Erityisesti vankien päihdehoidon osalta meillä on mahdollisuus saada sellaista tietoa ja kokemusta, jota meiltä puuttuu.

Ruotsista oli melkoinen lumimyräkkä kuten Suomessakin. Tosin lunta oli vähemmän kuin meillä oli maanantaina. Myrsky oli ollut siellä laimeampi. Lunta ja loskaa Tukholmassa oli kuitenkin niin paljon, että jalat kastuivat. Menimme metrolla laivarannasta keskustaan ja sieltä Pendel-junalla Huddingeen. Flemmingsbergin asemalta oli klinikalle muutaman sadan metrin kävelymatka. Kun emme onnistuneet kohtaamaan vastassa olleita isäntiä, niin omin päin kävelimme harhaan. Kännykkäaikana apua löytyi; tosin aikaa meni puoli tuntia ja kengät kastuivat. Plussan puolelle jäi reipas ulkoilu, joka oli tosi tarpeen istumisen lomassa. Pieni seikkailu aina piristää ja jälkikäteen naurattaa.

Lunta tuli sunnuntai-illasta alkaen enemmän kuin vuosiin. Kun tulin illalla kokouksesta kunnantalolta, autoin kahta lumeen kiinnijuuttunutta autoilijaa. Itse ajelin neliveto VW Transportilla. Se meni lumessa kuin kesäkelissä. Kokemus uudella autolla oli vaikuttava. Olin jo vuosia sanonut ostavani seuraavaksi autoksi nelivedon. Tänä syksynä se toteutui. Luovuin Volvosta ja Vito-pakettiautosta. Nyt meillä on VW:n lisäksi Mini sekä kesäautona vuoden 1974 Porcshe 911S. Jos kiire tulee, niin tallissa on vielä muutama moottoripyörä.

Toivottavasti lumi pysyy maassa ja saan käyntiin hiihtokauden. Ensi viikolle olemme varanneet muutaman päivän hiihtoloman Vierumäeltä. Lumipyry teetti minulla kolmen tunnin lumityöt. Siinä työssä näki kättensä jäljen ja kunto nousi. Päivän hikikiintiö täyttyi samalla.

Viime perjantain kävimme Kansallisteatterissa. Tauno Palon 100-vuotisesitys oli pieni pettymys. Odotukset olivat etukäteen liian suuret. Ei laulunäytelmä huono ollut; juoni ja kohokohdat vain puuttuivat. Orkesteri oli mainio. Näyttelijät eivät ole laulajina laulajien veroisia, mutta he olisivat voineet korvata sen tunteella, mutta se ei oikein onnistunut.

Kun on pari päivää matkoilla, näyttää töitä ja postia kasautuvat liiaksi asti. Ei kuitenkaan läheskään niin paljon kuin eduskuntavuosina.

Risto Kuisma