Takaisin     Takaisin etusivu

Kurkistus 21.10.2009

Safarilla Afrikassa

Kun kävin Etelä-Afrikassa vastaanottamassa Eliaj Baray - palkinnon, käytin tilaisuutta hyväksi ja kävin safarilla. Cosatun kokous ja "virallinen ohjelma" päättyivät torstaina ja perjantaina matkustin Markku Jääskeläisen kanssa Nelspruitiin, Mapalangan maakunnan pääkaupunkiin.

Vajaan 400 kilometrin matka Johannesburgista sujui yllättävän nopeasti. Matkustimme shuttlella, 12 hengen ilmastoidulla, hyvällä pikabussilla vähän yli neljässä tunnissa lähes 400 kilometriä. Toyota-pikkubussin perässä oli matkatavaroita varten peräkärry, mutta ei se juuri vauhtia hidastanut. Bussin suurin sallittu nopeus oli 120 kilometriä tunnissa. Meillä se on vastaavalla ajoneuvolla 80 kilometriä. Matka oli melkein kokonaan hyvää moottoritietä, joka oli pitkän matkan peräti kuusikaistaista. Matkalippu maksoi 35 euroa eli melko vähän.

Nelspruitissa yövyimme B&B paikassa. Lauantaiaamuna kello 5 avolava-pickup haki meidät safarille. Aamun koleudessa oli melko viileää matkustaa avolavalla 70 kilometriä. Krugerin kansallispuistossa olimme heti kello kuusi, jolloin alueen portit avautuvat. Puisto on valtavan laaja, Israelin valtion kokoinen, eli noin 250 km pitkä ja 60 km leveä. Eläimet ja kasvit ovat rauhoitettuja ja ne ovat olleet siellä aina, niitä ei ole tuotu sinne mistään muualta. Krugerin kansallispuisto on maailmankuulu; ehkä tunnetuin ja paras Afrikan kansallispuistoista.

Eläimet liikkuvat aamulla, päivän kuumuudessa ne makaavat paikallaan ja silloin niitä on vaikea havaita. Niinpä melkein heti aamulla, ennen aamiaistaukoa, näimme kaikki harvinaiset eläimet eli ns Big Fiven: leijonan, leopardin, norsun, sarvikuonon ja puhvelin. Lisäksi lauantain 12 tunnin safarin aikana näimme kymmeniä, jos ei satoja erilaisia villieläimiä.

Lounastauko vietettiin maastossa eväitä syöden. Vähän ennen pimeyttä palasimme leiriin. Vietimme yön teltoissa. Nukuin armeijan pienessä teltassa, jossa oli patja ja huopa. Ennen nukkumaan menoa söimme ulkona nuotiolla valmistetun afrikkalaisen "ruukkupaistin". Se muistutti kotoista karjalan paistia.

Yö teltassa sujui kohtalaisesti eläinten huutoja kuunnellen. Apinat hyppelivät leirin sisällä ja hyeenat huutelivat aidan takana. Linnut kirkuivat ja leirin sisällä liikkui "kotilauma" pieniä impala-antilooppeja. Oli säkkipimeää.

Aamulla lähdimme safarille heti auringon noustua kello 6. Ajelimme pari tuntia savannilla ja näimme jälleen kymmeniä erilaisia eläimiä. Aamulla oli viileää, mutta päivällä on tukahduttavan kuumaa. Auton liikkuessa kuumuus ei juuri haitannut, vaikka olo oli kuin lämminilmapuhaltimessa. Etelä-Afrikassa oli varhaiskevät. Ilma ja maasto oli erittäin kuivaa.

Eläimistä puhveli on vaarallisin, kirahvi oli vaikuttavin, suorastaan majesteetillinen, norsulaumat olivat mahtavia. Kalliolla makaileva leijonapariskunta oli ylväs näky. Vaarallisimman näköisiä olivat neljän metrin mittaiset krokotiilit. Ei tehnyt mieli mennä lähemmäksi jokea, jossa niitä lojui toistakymmentä.

Lintuja näkyi paljon. Alueella elää yli 500 lintulajia, joukossa paljon eksoottisia ja värikkäitä siivekkäitä. Safarioppaamme osasi asiansa; kysyttäessä lintujen, kuten muidenkin eläinten, nimet tulivat "kuin apteekin hyllyltä"; tietenkin englanninkielisenä.

En ollut ensimmäisen kerran Afrikan viidakossa ja savannilla. Muutama vuosi sitten ajoin Tansaniassa Land Roverin kyydissä lähes 100 kilometrin matkan syvällä Afrikassa olevan kansallispuiston läpi. Sillä matkalla näin lähes kaikki ne eläimet, jotka näin nyt uudestaan. Olin silloin Finnfundin hallintoneuvoston tutustumismatkalla teakviljelmään, jota Finnfund ( Suomen valtio ) oli rahoittanut.

Safari oli hintansa arvoinen, eikä edes kovin kallis. Se maksoi kaikkiaan vajaa 400 euroa.. Kotimatka Krugeristä Laukkoskelle kesti yli vuorokauden ja oli melko rasittava. Sain - luultavasti vedosta -, kovan nuhan, joten matkustaminen oli vähän tuskaista.

Risto Kuisma