Takaisin     Takaisin etusivu

Kurkistus 22.11.2009

Työvoimapula - totta vai tarua

1980-luvun lopulla talouselämän eliitti oli huolestunut työvoimapulasta. Asiasta järjestettiin seminaareja, joissa sanottiin työvoimapulan olevan Suomen talouden suurin uhka. Kuuntelin ammattiyhdistysjohtajana työnanatajien ja valtiovallan vaatimuksia suuresti epäillen. Ei tullut työvoimapulaa, vaan lama ja joukkotyöttömyys.
Puheet työvoimapulasta olivat puuta heinää.

Parikymmentä vuotta myöhemmin samat piirit aloittivat taas puheet työvoimapulasta. Nyt puheiden takana oli entistä suurempi joukko. Taas tuloksena on taantuma ja lisääntyvä työttömyys. Jälleen ennusteet uhkaavasta työvoimapulasta olivat täysin vääriä.

Ensimmäisen työvoimapula-huuhaan pelastukseksi avattiin inkeriläisten paluumuutto Suomeen . Se oli turhaa. Paluumuutosta seurasi ongelmia. Inkeriläisten paluussa oli moraalisesti paljon hyvää, vaikka se ei auttanut työvoimapulaa, vaan lisäsi työttömyyttä. Viranomaiset hoitivat paluumuuton huonosti. Mukana tuli myös rikollista porukkaa ja "vale - inkeriläisiä".

Nyt talouselämän johtajat ja muutkin silmäätekevät ovat saarnanneet maahanmuuttajien olevan Suomen talouden pelastajia. Jos maahanmuuttajia ei tule jäävät vanhukset hoitamatta. Työvoimapula uhkaa meitä. Täydellistä huuhaata. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan omat vanhuksensa ja muut hoidettavansa. Eivät he auta meidän ongelmamme hoitoa; pikemminkin päinvastoin.

Viranomaiset ovat taas sekoilleet. Suomi maksaa maahanmuuttajille EU:n suurimmat korvaukset. Ne ovat kaksinkertaiset verrattuna Ruotsin maksamiin rahasummiin. Saksa ja Englanti antavat vain ruuan ja yösijan. Suomi maksaa kolmelapsiselle perheelle yli 1000 euroa kuukaudessa ja lisäksi kustantaa asunnon. Ei ihme , että "pakolaisten" määrä on tänä vuonna nelinkertaistunut. Sana on kiirinyt maailmalla. Maahanmuuttajien työttömyys on monissa ryhmissä yli 50 prosenttia. Ei taida olla tarvetta työvoimapulan paikkaamiseen.

Maahanmuuttopolitiikan eräs kukkanen on heidän sijoittamisensa ruotsinkielisiin maalaiskuntiin. Heille opetetaan siellä ruotsin kieli. Pelkällä ruotsin taidolla ei Suomessa pärjää. Ruotsinkieliset kunnat näkevät maahanmuuttajat parempina tulokkaina kuin suomenkieliset suomalaiset. Se lienee sitä ruotsinkielistä isänmaallisuutta.

Irlanti vaivasi 1990-luvun talousbuumissa kova työvoimapula. Kun kävin kansaedustajana 1990-luvun lopulla Dublinissa tutustumassa Irlannin talousihmeeseen, kuulin samalla, miten "hyvä" työvoimapula oli ollut. Työvoimahallinnon edustaja totesi, että työvoimapula oli pakottanut työnantajat ottamaan työhön pitkäaikaistyöttömiä. Nämä eivät olleet aiemmin kelvanneet kenellekään. Valtaosa pitkäaikaistyöttömistä oli osoittautunut kunnon työvoimaksi. Meillekin tarvittaisiin työvoimapula, jotta asia selviäisi.

Risto Kuisma