Takaisin     Takaisin etusivu

Kurkistus 1.1.2010

Vuosi vaihtui väkivallan varjossa

Vuoden viimeinen päivä oli surullinen. Kosovon albaani tappoi viisi ihmistä. Maahanmuuttajat eivät ole vain työvoimaa ikääntyvälle Suomelle, kuten virallisissa ohjelmissa julistetaan. Monikulttuurisuus ei ole vain menestystekijä, kuten hienoissa visioissa julistetaan. Maahanmuuttopolitiikka on Suomessa paljolti vain hurskasta puhetta. Siitä ei edes kunnolla keskustella. Syynä on osittain se, että kriittiset puheenvuorot leimataan helposti rasismiksi. Suomalaisen maahanmuuttopolitiikan virheiden arvostelu ei ole rasismia, vaan tarpeellista ja hyödyllistä sananvapauteen ja demokratiaan kuuluvaa keskustelua. Rasismi - leimakirveen heiluttelulla rikotaan sananvapautta. Hallituksessa ulkomaalais- ja maahanmuuttopolitiikka tulisi ottaa pois vähemmistöpuolueen eli RKP:n hoidosta ja siirtää päähallituspuolueille.

Poliisin toiminnasta ei ensimmäinen uudenvuoden aaton televisioitu tiedotustilaisuus antanut vakuuttavaa kuvaa: päinvastoin. Erikoista oli, että poliisi ja media puhui murhaajasta kuudentena uhrina. Uhreja oli viisi ja tappaja on tappaja.

Suomessa on "laillisia" aseita suhteellisesti kolmanneksi eniten koko maailmassa. Laittomia pyssyjä on myös suuri määrä. Nyt kysymyksessä oli laiton ase. Murhaaja oli saanut jo aiemmin laittomasta aseesta pikkusakot. Rangaistus pitäisi olla paljon ankarampi. Pyssyt pitäisi kerätä suomalaisista kodeista kokonaan pois. Käsiaseille ei lupia pitäisi myöntää ollenkaan. Metsästysaseet pitäisi säilyttää muualla kuin kotoa. Urheiluaseet olisi pidettävä ampumaseurojen hallussa. Suomi on Euroopan väkivaltaisin maa. Syynä ovat pääosin viina ja ja runsas asevarustus.

Lähestymiskieltoa koskeva lainsäädäntö on epäonnistunutta näennäistä säätelyä. Tässä ja monessa muussa terveen järjen asiassa oikeusministeriö on epäonnistunut.

Onneksi vuoteen 2009 sisältyi vuoden viimeisen päivän lisäksi 364 muutakin päivää. Alkuvuodesta olin kuukauden Yhdysvalloissa. Se oli uusi kokemus ja elämäni pisin yhtämittainen aika ulkomailla. Tuollainen oleskelu muutti jo päivittäisiä rutiineita ja tapoja. Syksyllä olin vajaa kaksi viikkoa Etelä-Afrikassa. Sain kunnian vastaanottaa arvostetun Eliah Barayj - palkinnon rotusorron vastaisesta työstä. Olen siis kansainvälisesti palkittu rasismin vastustaja. Ehkä voin siten arvostella Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ilman, että minut leimataan rasistiksi.

Aloitin vuoden alusta kotikuntani Pornaisten kunnanhallituksen puheenjohtajana. Tehtävä on työllistänyt enemmän, mitä etukäteen arvelin. Vaikka yleinen taloustilanne on ollut vaikea, Pornaisissa asiat ovat kunnossa. Kaikki päätökset niin kunnanhallituksessa kuin valtuustossakin on kyetty tekemään ilman äänestyksiä. Niistä on keskusteltu välillä kiivaastikin, mutta pohdinnan kautta on löydetty yhteinen linja, johon kaikki ovat sitoutuneet.

Kunnan asioiden lisäksi aikaani on mennyt runsaasti Karjalan Liiton ja Myllyhoitoyhdistyksen asioihin. Karjalan Liiton historia, jossa olen historiatoimikunnan puheenjohtajana ja yhtenä kirjoittajana, on ollut ylimääräinen työllistäjä. Näiden ja lukuisten muiden luottamustoimieni hoitoon olen käyttänyt aikaa enemmän kuin varsinaiseen lakimiehen työhöni.

Vuoden kulkuun on kuulunut myös pitkään suunniteltu perheemme kesämökin laajennus ja peruskorjaus. Se maksoi melkoisesti. Tulos oli - kiitos kunnon tekijöiden- hyvä. Mökin käytettävyys parani ratkaisevasti. Virolahden mökki on myös nuorimpien lastenlapsiemme, Annin ja Juuson, suosikkipaikka. Aivan erityisesti mökki on kuitenkin Tuijan lempipaikka, joka on, ainakin tilapäisesti, voittanut varsinaisen asuntomme, Laukkosken kodin, suosion.

Onnellista uutta vuotta 2010 kurkistuksen lukijoille !

Risto Kuisma