Takaisin     Takaisin etusivu

Kurkistus 25.9.2010

Eduskunnasta ja vähän muustakin

Kolme ensimmäistä istuntoviikkoa on ollut kiireistä. Valtion ensi vuoden talousarvion lähetekeskustelu oli täysistuntojen tärkein asia. Tein kaikkiaan seitsemän talousarvioaloitetta, joista yksi oli Uudenmaan kansanedustajien yhteinen. Tämä aloite koski Loviisa - Lahti radan peruskorjausta. Esitin asiaa yhteiseksi aloitteeksi ja olin aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja. Olen tehnyt myös kymmenen kirjallista kysymystä erilaisista epäkohdista. Kysymysten aiheet ovat perustuneet omiin havaintoihin ja myös äänestäjien minulle esittämiin epäkohtiin.

Työpäivät ovat olleet pitkiä: 14 -15 tuntia: Tähän täytyy tehdä muutos: Pitkään ei jaksa tehdä näin pitkiä päiviä. Nyt on ollut asioita, intoa ja virtaa.

Olin alkuviikosta myös kaksi päivää Pohjoismaiden Neuvoston kokouksessa Malmössä, Ruotsissa. Manasin lentoliikennettä; kone oli myöhässä menomatkalla melkein kolme tuntia. Aikataulut sotkeentuvat, kun koneen vaihtokaan ei onnistunut.

Ruotsissa puhuttivat, virallisten asioiden ohella, juuri käydyt eduskuntavaalit. Demarit hävisivät. Syynä häviöön oli muun muassa puolueen liittoutuminen vasemmiston ja vihreiden kanssa. Myöskään puheenjohtaja ja pääministeriehdokas Mona Sahlin ei ole kovin suositti muiden kuin oman puolueen keskuudessa. Ruotsidemokraatit voittivat. Voittoa lisäsi muiden puolueen tyhmyys, kun he boikotoivat puoluetta ja halveksivat ihmisiä, jotka puoluetta äänestivät. Tyhmää toimintaa. Ruotsissa -samoin kuin meillä - merkittävä osa poliittisesta eliitistä on vieraantunut kansalaisista.

Gallupit näyttävät meilläkin demarien osalta alaspäin; ikävää. Luottamus ei ole palannut. SDP:n linja on kansalaisille epäselvä. Olisi pysyttävä omalla linjalla. Linja ei voi olla teknoraattista näpertelyä valtion budjetista, vaan suuria periaatteellisia kysymyksiä. Pitäisi olla rohkeutta uusiin avauksiin veropolitiikassa; samoin eläkepolitiikassa. Taitettu eläkeindeksi pitäisi kuopata Terveyspolitiikka tarvitsee hevoskuurin; erikoissairaanhoito valtiolle ja lääkärit keikkafirmoista töihin terveyskeskuksiin.

Anni-Alisa, Juuso ja Joonas ovat olleet meillä hoidossa keskiviikosta maanantaihin. Mukavaa, mutta vilkasta. Joonas loukkasi taas itsensä. Nyt olkapää meni jääkiekkopelissä taklaustilanteessa. Sama olkapää, joka on leikattu jo kaksi kertaa, on taas rikki. Maanantaina Joonas menee magneettikuvaukseen. Kesä meni Joonaksella keuhkokuumetta ja sen jälkiseurauksia potiessa. Nyt taas vajaan kahden kuukauden kiekkoilun jälkeen on olkapää rikki. Kaksi edellistä vuotta on mennyt loukkaantumisia parannellessa. Ihme, että Joonas on jossain välissä ja puolikuntoisena saavuttanut motocrossissa menestystä aina ulkomaita myöten. Harmittaa Joonaksen huono tuuri; tai mitä tuo nyt on?

Oma lenkkeily on nyt supistunut koiran ulkoilutuksen lisäksi lyhyihin juoksulenkkeihin aamun pimeydessä kello kuuden aikoihin. Tänään ehdin kuitenkin ajamaan kovan crossiharjoituksen: Kaksi tunti motocrossia Lavangon radalla: Olin aivan poikki. Leikattu polvi on hieman vaivannut. Pyörälenkkien vaihtuminen juoksuun voi olla syy. Tosin juoksulenkit ovat olleet lyhyitä. Myönteistä on, että paino on laskenut kesän mittaan 7-8 kiloa. Se on ollut myös tavoite. Toisaalta minulla on huono tapa syödä väsymykseen; ja syödä liikaa ja tarpeettomasti.

Risto Kuisma