Takaisin     Takaisin etusivu

Kurkistus 10.1.2011

Leikkauslistoja valmistellaan: lupaukset on pidettävä

Kansalaisten on voitava luottaa julkisen vallan päätöksiin. Mitä tärkeämpi asia on kyseessä, sitä tärkeämpää on, että ihmiset voivat luottaa päätöksen pysyvyyteen. Erityisen tärkeää tämä on sosiaalisten etujen osalta. Epävarmuus luo turvattomuutta. Kun nyt keskustellaan valtiontalouden huimasta alijäämästä, laaditaan leikkauslistoja ja vaalien jälkeen leikataan, on periaate lupausten pitämisestä tärkeä.

Lait ja muut säädökset, joilla julkinen valta säätää etuja kansalaisille, ovat samalla lupauksia. Lupaukset on pidettävä niin yksityiselämässä kuin politiikassa. Jos kansalaisille tulee käsitys, ettei poliitikkojen lupauksiin voi luottaa, siitä eivät kärsi vain poliitikot ja poliittiset puolueet, vaan koko kansanvaltainen järjestelmä.

Lupausten pettäminen syö luottamusta. Ilman luottamusta demokratia ei toimi. Äänestysaktiivisuuden lasku on huono merkki.

On väärin säätää sellaisia lakeja, joiden rasitteista valtio ei huonoina aikoina selviä. Jos ihmisten sosiaaliset edut ovat vaarassa talouden suhdanteiden mukaan, elämä on turvatonta. Esimerkiksi eläkeindeksien heikentäminen on aiheuttanut paljon epävarmuutta ja turvattomuutta niidenkin joukossa, joille siitä ei ole vielä koitunut välittömiä talousvaikeuksia. Eläkeindeksin heikennys on peruutettava.

Lupauksien pitämisessä auttaa eniten se, ettei lupaa liikoja. Lupaa vain sen, minkä voi täyttää. Viisasta on luvata mieluummin liian vähän kuin liikaa. Jos kuitenkin lupaa vahingossa liikaa, on siitäkin pidettävä kiinni, jos se on suinkin mahdollista.

Vallanpitäjien lupaukset ovat monesti jonkinlaisia yrityksiä ostaa suosiota. Erityisesti pitkän ammattiyhdistysurani aikana opin, että luottamuksen säilyttämiseksi on lupauksia tehtävä vähän ja ne on pidettävä. Ammattiyhdistysjohtajana pyrin aina vähän parempaan tulokseen, kuin mitä olin luvannut. Tämä periaate toi myös suosiota.

Valtiontalous on surkeassa tilassa. Valtion menot ovat kahdeksan miljardia suuremmat kuin tulot. Säästöt ja lisätulot ovat välttämättömiä. Valtion taloutta ei saa kuitenkaan tasapainottaa leikkaamalla pienituloisten sosiaalisia etuja. Leikkaukset on tehtävä muualta: säästöjä löytyy mm valtavaksi paisuneista yritystuista.

Risto Kuisma