Takaisin     Takaisin etusivu

Kurkistus 5.11.2011

Israel ja Lähi-idän kriisi

Tunnen myötätuntoa Israelia kohtaan. Syynä lienee luontainen taipumus asettua puolustamaan pientä ja alakynnessä olevaa. Suomi on pieni maa, joten meillä on edellytyksiä ymmärtää pienten valtioiden ongelmia. Pienet maat saavat harvoin oikeudenmukaista. Suomen historia on tästä esimerkki. Nyt meillä menee hyvin samoin kuin toisella pienellä maalla; Virolla. Historian valossa Suomen, Viron ja Israelin itsenäisyys on uusi,vielä lyhytaikainen ilmiö.

Israel on demokraattisesti hallittu valtio. Arabivaltiot eivät sitä ole. Israel on kooltaan vain sadasosa arabimaista. Historiallisesti juutalaislla on oikeus Israelin valtion alueeseen. Tämä oikeus vahvistettiin kansainvälisesti jo viime vuosisadan alussa.

Israelin todellinen vastapuoli eivät ole palestiinalaiset, vaan arabivaltiot. Palestiinalaislla ei ole ollut koskaan itsenäistä valtiota ja heidän asemansa erillisenä kansana on kyseenalainen.

Arabimaat ovat pitäneet yllä tilannetta, jossa jo kolme sukupolvea palestiinalaisia on syntynyt ja kasvanut pakolaisleireissä. Palestiinalaiset on karkoitettu vuosikymmenien aikana milloin mistäkin arabimaasta. Ei ihme, että heidän keskuudessaan elää syvä katkeruus.

Arabimaat ovat ylläpitäneet Lähi-Idän kriisiä. Niiden öljyvarat ovat osaltaan mahdollistaneet tilanteen jatkumisen. Öljy on hiljentänyt monta kriittistä tahoa länsimaissa.

Israelin olemassaolo on nojannut maailmanlaajuisen juutalaisyhteisön tukeen. Tuo yhteisö on vaikuttanut merkittävästi erityisesti Yhdysvaltojen politiikkaan. Toisaalta juutalaisvastaisuus , antisemitiismi, on toiminut Israelia vastaan.

Lähi-idässä on tehty uskonnon varjolla hirvittäviä tekoja. Itsemurha-iskut ovat pahinta. Ne ovat vastoin kaikkea ihmisarvoa. Imisellä ei voi olla mitään hyväksyttävää syytä surmata kanssaihmistä itsemurhaiskulla. Mikään todellinen uskonto ei voi vaatia eikä oikeuttaa itsemurhaiskuja.

EU:n on tukenut palestiinalaishallintoa. Se on ollut virhe. EU, Suomi siinä mukana, on ollut palestiinalaishallinnon tärkeä rahoittaja. EU:n rahat ovat menneet suurelta osin hukkaan. Rahoja on mennyt myös korruptioon ja palestiinalaishallinto on maksanut muum muassa itsemurhaiskujen tekijöiden omaisille rahapalkkioita.

Lähi-idän kriisi olisi saatava loppumaan. Vuosikymmeniä jatkunut väkivallan ja koston kierre olisi katkaistava. Tähän asti ratkaisu on osoittautunut mahdottamaksi. Palestiinalaishallinnon hanke päästä YK:n täysivaltaiseksi jäseneksi ei auta kriisin ratkaisua.

EU:n Lähi-Idän politiikka ei ole liennyttänyt kriisiä ; pikemminkin se on palestiinalaishallintoa suosivana pitkittänyt tilannetta. Ratkaisua on haettava YK:n puitteissa. Tässä prosessissa arabivaltiolla on ratkaiseva osa. EU:n tulisi tukea YK:n toimia eikä sooloilla omalla politiikallaan.

Omalla myötätunnollani Israelia ja juutalaisia kohtaan on luonnollisesti juurensa Raamatussa .

Risto Kuisma juristi, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kirkkovaltuuston jäsen sekä entinen pitkäaikainen kansanedustaja ja ammattiyhdistysjohtaja
( kolumni Sana-lehdessä )