Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 25.6.2003

Kirjoitan viikoittain jostain tai jostain ajankohtaisista tai henkilökohtaisista asioista. Kerron myös näkemykseni viikon henkilöstä.

Dramatiikkaa eduskunnassa

Viikko sitten kirjoitin kurkistuksessa, että kriisi syvenee. Kriisi syveni vielä nopeammin, mitä silloin arvioin. Jo samana päivänä eduskunnan dramaattinen päivä päättyi pääministeri Anneli Jäätteenmäen eroon.
Tuskin kukaan ajatteli keskiviikkoaamuna 18.6., että päivä päättyy hallituksen kaatumiseen. Ehkä joillakin poliitikoilla oli pyrkimystä saada pääministeri vaihtumaan, mutta tuskin kukaan uskoi sen tapahtuvan näin nopeasti. Tapahtumien vyöry eteni nopeasti eikä prosessi ollut kenenkään hallinnassa.

Tasavallan Presidentin neuvonantaja Mannisen tiedote STT:lle, heti pääministerin eduskunnassa, suorassa TV-lähetyksessä, antaman ilmoituksen jälkeen, vei lopullisesti pohjan Anneli Jäätteenmäen selvityksiltä. Yleinen käsitys oli, että pääministeri jäi kiinni  eduskunnan täysistunnossa esittämästään valheesta. Kun luottamus Jäätteenmäkeen horjui jo ennen tätä episodia, tapahtumat vyöryivät nopeasti kohti dramaattista ratkaisua.

Luottamus hävisi

Pääministeri vaihtui, koska luottamus pääministeri Anneli Jäätteenmäkeen hävisi. Hän menetti uskottavuutensa. Syynä ei ollut mikään yksittäinen asia tai tapahtuma, vaan se, että hän antoi lausuntoja ja selityksiä, jotka eivät olleet uskottavia. Kysymys ei ollut pelkästään Irak-vuodon selittelystä, vaan epäuskottavuus koski lausuntoja hallitusohjelman lisäpöytäkirjasta ja keskustan työvaliokunnan pöytäkirjasta. Monet suuret ja pienet virheet ja valheelta tuntuvat puheet söivät nopeasti Anneli Jäätteenmäen luottamuspääoman.

Pääministerin tehtävän hoitaminen ei ole mahdollista ilman luottamusta. Tämän Anneli Jäätteenmäki ymmärsi myös itse. Seurauksena oli eronpyyntö.

Skandaali jatkuu

Salaisten Irak-paperien vuodosta alkanut tapahtumaketju jatkuu. Vaikka se johti jo hallituksen vaihdokseen, ei prosessi ole loppu. Poliisitutkinta on vielä pahasti kesken. Asian tiimoilta on auki vielä monia avoimia kysymyksiä. Mistä paperit päätyivät iltapäivälehtiin? Mitä kaikkea tasavallan presidentin kansliassa on puuhailtu? Miten Jäätteenmäen ja Mannisen kertomukset sovitetaan yhteen totuuden kanssa? Mitä muuta on vielä salaisuuden peitossa?
Draama jatkuu ja vetää monen mielestä vertoja jo TV:n "Kauniit ja rohkeat" -saippuasarjalle.

Vaikka asian poliittinen puoli vaikuttaa ratkaistulta, saattavat tapahtumat vielä kärjistää myös poliittista tilannetta. Mahdollista on, että kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki joutuu syytteeseen yllytyksestä virkarikokseen tai jopa vastuuseen mahdollisesta todistajana poliisitutkinnassa annetusta lausunnosta. Jos näin tapahtuu, uhattuna voi olla myös asema kansanedustajana.

Huono maku

Tapahtumista jäi minulle huono maku. Vaikka itselläni ei ollut osuutta tapahtumiin, tuntui jälkeenpäin aivan kuin itsekin olisi ollut jollain tavalla syyllinen dramaattiseen tapahtumasarjaan ja sen ikävään loppunäytökseen.

Tapahtumat viime- ja tällä viikolla olivat erittäin poikkeukselliset. Ei ole liioittelua sanoa, että kysymys oli historiallisesta  tapahtumasarjasta.

Kun ajattelen Anneli Jäätteenmäkeä ihmisenä, tunnen myötätuntoa. Ymmärrän hyvin, miten raskas tilanne on hänelle poliitikkona ja ihmisenä. Kenenkään ihmisen ei pitäisi joutua tämmöiseen tilanteeseen.

Uusi hallitus

"Kuningas on kuollut, eläköön uusi kuningas." Meille syntyi pikavauhtia uusi hallitus, joka on vanha hallitus kahdella muutoksella. Puolustusministeri siirtyi pääministeriksi ja eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäinen täytti vapautuneen puolustusministerin paikan.
Vaikka muodollisesti hallitus vaihtui, niin tosiasiassa vain pääministeri vaihtui. Hallituksen kaatuminen oli vain muodollinen seikka. Meno jatkuu entisellä ohjelmalla.

Viikon henkilö

Kirjoitan joka viikko näkemyksiäni jostain tunnetusta poliittisesta henkilöstä. Tämän viikon henkilö on pääministeri Matti Vanhanen.
Kansanedustaja Matti Vanhasta en juuri tuntenut ennen eduskuntavuosiani. Kansanedustajavuosina olemme tutustuneet toisiimme melko hyvin. Olemme molemmat samasta vaalipiiristä. Kaikki eduskuntavuotemme olemme olleet myös samassa EU-valiokunnassa ( Suuressa valiokunnassa).
Yhdistävä tekijä on ollut myös se, että olemme kuuluneet pitkään Eduskunnan Elämäntapa- ja Nuorisoryhmän johtoon. Olen ollut pitkään tämän raittiusryhmän puheenjohtaja ja Matti Vanhanen taloudenhoitaja. Raittius on ollut ja on meille yhdistävä tekijä. Olemme tulleet myös muutoin hyvin toimeen keskenämme.

Matti Vanhasella on hyvät mahdollisuudet onnistua pääministerin tehtävässä. Vanhanen on ollut koko elämänsä poliitikko, kokemusta on paljon. Hän on harkitseva ja varovainen. Skandaaleja ja dramatiikkaa ei ole liittynyt hänen elämäänsä eikä niitä ole odotettavissa jatkossakaan.

Pääministeri Matti Vanhanen muistuttaa poliitikko- ja ihmistyyppinä toista harmaata ja väritöntä poliitikkoa, Antti Kalliomäkeä. Valtionvarainministeri Antti Kalliomäki on Matti Vanhasen hallituksen pääministerin eli siis Vanhasen sijainen. Molemmat asuvat Nurmijärvellä. Sekä Vanhasen että Kalliomäen suurimpana puutteena on pidetty karismaattisuuden puutetta. Tuo ominaisuus on pitkälti synnynnäistä. Toinen juttu on sitten se, mitä tuo karismaattisuus oikein on ja mihin sitä tarvitaan.

Matti Vanhanen on nyt siinä asemassa, että hänellä on ainutlaatuinen tilaisuus toteuttaa oma poliittinen missionsa. Hänellä on mahdollisuus, mutta myös vaativa haaste vastata, mikä hän on miehiään.

Risto Kuisma