Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 16.7.2003

Kirjoitan viikoittain ajatuksia jostain tai joistakin asioista tai henkilökohtaisista kokemuksista. Kirjoitan myös henkilökohtaisia havaintoja viikon henkilöstä.

Mistä minä tulen ?

Heinäkuun lopulla pidän juhlapuheen luovutetun Karjalan Muolaan pitäjäseuran juhlassa. Puheen valmistelu on johtanut ajatukset omiin juuriini. Juhlapuhujaksi minut pyydettiin tietenkin kansanedustajana, mutta myös siksi , että sukuni juuret johtavat Muolaaseen. Olen Karjalan Liiton valtuuston jäsen ja luonnollisesti myös karjalainen. Omaan karjalaisuuteeni heräsin varsinaisesti 1990-luvun alussa neljänkympin iässä. Siinä iässä juuret alkavat kiinnostaa.

Lapsuudessa karjalaisuus oli itsestään selvää. Koti ja sen tavat olivat karjalaiset, mutta siihen en kiinnittänyt huomiota. Luulin, että kaikissa kodissa oli samanlaista. Erot karjalaisuuden ja synnyinseutuni Savonlinnan savolaisuuden välillä huomasin vasta myöhemmin.
Synnyin Savonlinnassa vuoden ensimmäisenä päivänä 1947. Enemmän kuin savolainen olen kuitenkin karjalainen. Isä syntyi Viipurissa ja äiti Sortavalan maalaiskunnassa. Molempien vanhempieni sukujuuret ovat tukevasti Karjalassa. Äiti on karjalaista Arposten sukua ja myös karjalaista Böhmin sukua. Isän suku , Kuismat, tunnetaan jo 1500-luvulta lähtien Karjalassa. Suoranaiset esi-isäni on sukututkimuksessa selvitetty 1600-luvulle asti Muolaan Telkkälän kylään.

Kun vaimoni isä, appeni, on syntyisin luovutetun Karjalan Harlusta on meidänkin perheemme karjalainen, vaikka emme Karjalassa olekaan syntyneet. Samalla tavoin valtaosa nykyisistä karjalaisista alkaa olla jo toisen tai kolmannen polven siirtokarjalaisia. Karjalaisuus on kuitenkin elävää ja elää jopa jonkinlaista nousukautta. Kiinnostus juuriin on omassa ajassamme lisääntynyt. Eräs osoitus on on laajalti levinnyt harrastus sukututkimukseen. Se on selvittänyt meille monille omia juuriamme aina kaukaisiin esi-isiin asti.

Omien juurien ymmärtäminen auttaa ymmärtämään myös omaa itseään. Jokainen meistä on tuhansien vuosien kehityksen tulos. Esi-isämme ja heidän kulttuurinsa vaikuttaa myös meidän elämäämme. Perimässä olemme saaneet sekä hyviä että huonoja eväitä omaan elämäämme. Varsinaista geeniperimää suurempi merkitys on niillä tavoilla ja tottumuksilla sekä arvoilla jotka olemme omaksuneet sukumme ja vanhempien perintönä. Omalla kohdallani karjalaisuus on yksi selittävä tekijä.

Mitä on karjalaisuus ?

Tämän päivän karjalaisuus on ehkä eniten kulttuurikysymys. Kysymys on karjalaisesta kulttuurista. Monien kohdalta karjalaisuus on myös kaipuuta menetettyyn kotiseutuun.

Karjala on myös  oikeudenmukaisuuskysymys, ainakin itse ajattelen niin. Neuvostoliitto otti Stalinin johdolla Karjalan sodalla ja väkivallalla. Se ei ole oikein ja oikeudenmukaista. Vääryys ei voi koskaan jäädä pysyväksi. Uskon , että ennemmin tai myöhemmin Karjala palaa muun Suomen yhteyteen. Uskon, että ennen pitkää oikeus voittaa; myös tässä Karjala-kysymyksessä. Vaaditaan kärsivällisyyttä.

Karjalaisuus on elinvoimaista. Sitä ilmentää tänäkin kesänä vietettävät monet kymmenet tuhansia ihmisiä kokoavat karjalaisten erilaiset juhlat. Karjalan Liiton vuosittaisten kesäjuhlien osallistujamäärät eivät ole vähentyneet vaan päinvastoin kasvaneet.
Karjalaisuus ei ole vain pakkoluovutettujen alueiden väestön asia , vaan nykyinen Etelä- ja Pohjois-Karjala ovat olennainen ja elävä osa Karjalaa. Perheellämme on kesämökki Karjalassa, Etelä-Karjalan Virolahdella, aivan rajan pinnassa.

Viikon henkilö

Kirjoitan kurkistuksessa aina kokemuksia jostain viikon henkilöstä. Tämän viikon henkilö on kansanedustaja Markku Laukkanen, Valkealasta, Kymenlaaksosta.

Tutustuin Markku Laukkaseen 1970- ja 1980-luvuilla, kun hän oli  TV-toimittaja. Hän oli toimittajana YLE:n TV 2:n Ajankohtaisessa Kakkosessa, jota Demarin pisteliäs kolumnisti Aimo Kairamo on jaksanut jo vuosikymmeniä kutsua "Kepun  sontaluukuksi". Saattaa keskustalaisella Markku Laukkaselle olla osansa tuohon Kairamon herjaan. Nyttemmin Markku Laukkanen on kansanedustajuuden myötä ylennyt Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtajaksi.

Aikanaan Markku Laukkanen haastatteli minua lukuisia kertoja, kun olin ammattiyhdistysjohtaja. Kohtasimme myös Valkealan Hillosensalmella , jossa Laukkasella oli kesämökki aivan Kouvolan Automiesten ammattiosaston kesäpaikan vieressä. Tuolla Hillosensalmen paikassa vierailin eri tilaisuuksissa silloin kun asuimme Kouvolassa, mutta AKT:n aikana usein myöhemminkin.
Markku Laukkanen tuli eduskuntaan 1991 vaaleissa, mutta putosi seuraavissa. Kansanedustajana me kohtasimme, kun hän palasi eduskuntaan vuoden 1999 vaaleissa.

Tämän vaalikauden alusta Markku Laukkanen on ollut  liikennevaliokunnan puheenjohtaja. Kun itse olen saman valiokunnan sosialidemokraattien vastaava, joudumme paljon tekemiseen toistemme kanssa. Molemmat edustamme nykyisiä hallituspuolueita, joten hyvä yhteistyö on välttämätöntä.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan lisäksi kuulumme molemmat suureen- eli EU-valiokuntaan.

Markku Laukkanen on myös Karjalan Liiton puheenjohtaja. Tässä ominaisuudessa olemme myös usein tekemisissä toistemme kanssa.
Olemukseltaan Markku Laukkanen on toimittaja. Nopea ja sukkela. Poliitikkona hän kuuluu pelimiesten ryhmään. Laukkanen käyttää paljon aikaa suhdetoimintaa. Yleensä hänellä on hyvät välit kaikkiin merkittäviin tahoihin. Erityisesti oman puolueensa, keskustan, piirissä hän pyrkii vallan ytimeen. Markku pyrkii nopeaan ja sujuvaan asioiden hoitamiseen, mikä on valiokunnan puheenjohtajalle hyvä ominaisuus.

Risto Kuisma