Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 10.9.2003

Kirjoitan joka viikko kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan. Kerron myös viikon henkilöstä.

Kysymys on itsenäisyydestä

Markka meni, euro tuli, EU:lle tulee perustuslaki. Miten käy Suomen itsenäisyyden? Itsenäisen valtion tunnusmerkkinä pidetään omaa rahaa, perustuslakia ja omaa rajoittamatonta päätösvaltaa.

Vielä tällä hetkellä Suomen ja suomalaisten asioista päättävät suomalaiset Suomessa. Päätökset tekee joko eduskunta tai eduskunnan antaman valtuutuksen nojalla eri viranomaiset. Pääpaino on vielä Helsingissä, mutta valta on koko ajan hiljalleen liukunut Brysseliin. Euron tulo markan tilalle oli suuri muutos Suomen valtiollisessa asemassa.

Parhaillaan Unionille sorvataan perustuslakia. Vain valtiolla on perustuslaki. Jos hanke onnistuu, Euroopan Unionista tulee valtio, jonka kansalaisia mm. suomalaiset ovat. Samalla Suomi menettää asemansa täysivaltaisena kansallisvaltiona.

Kun keskustellaan EU:n tulevaisuudesta, olisi samalla keskusteltava Suomen tulevaisuudesta. Se on tärkeämpi kysymys kuin EU:n tulevaisuus.

Laajentuvassa Unionissa Suomen asema on verrattavissa siihen asemaan, mikä pohjoissuomalaisella kunnalla on Suomen päätöksenteossa. Suomalaisilla on EU:ssa päätösvallasta vain mitätön osa; vain 1-2 prosenttia. Kun me olemme EU:n raja- ja syrjäalue, on asemamme vielä huonompi.

Ensi viikonlopulla ruotsalaiset äänestävät euron käyttöönotosta ja virolaiset EU-jäsenyydestä. Suomi ja suomalaiset ovat yleisesti toivoneet myönteisiä tuloksia kansanäänestyksissä. Naapurimaiden halutaan tulevan mukaan samaan EU- joukkoon. Vaikka lyhytnäköisesti Kyllä -äänten voitto näyttää olevan Suomen etu, ei myöskään Ei -kannan voitto olisi pelkästään huono juttu.

Kielteiset tulokset hidastaisivat EU:n kehitystä. Se olisi hyvä asia. EU:n olisi viisasta ottaa lisää harkinta-aikaa niin laajenemisen kuin myös liittovaltiokehityksen osalta.
Moni hyvä asia on pilattu hitaudella, mutta vielä useampi hätäilyllä ja vauhtisokeudella. Tämä totuus koskee myös Euroopan Unionia.

Viikon henkilö - Ville Itälä

Kirjoitan henkilökohtaisia ajatuksia viikon henkilöstä. Tämän viikon henkilö on kansanedustaja Ville Itälä.

Aloitimme kansanedustajan uramme Ville Itälän kanssa yhtä aikaa vuonna 1995. Tulimme silloin molemmat myös valituiksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäseniksi. Ennestään en juuri Ville Itälää tuntenut.

Turkulaisen Itälän sukujuuret ja lapsuuden maisemat ovat Pornaisten Laukkoskella, jossa itse elän. Villen setä, Jaakko Itälä, mm. ex-ministeri, viettää kesiä Mustijoen rantamilla suvun tilalla.
Ville Itälä on juristi, joka on ollut Kokoomuksen toiminnassa aktiivisesti mukana jo opiskelijapolitiikasta asti. Tämä tausta nosti hänet Kokoomuksen puheenjohtajaksi Sauli Niinistön jälkeen. Uran nousua vauhditti se, että hän nousi osittain sattumalta Kari Häkämiehen jälkeen perustuslakivaliokunnan puheen-johtajaksi. Tuosta tehtävästä seuraava porras oli nousu, jälleen Häkämiehen jälkeen, sisäministeriksi. Samoihin aikoihin Itälästä tuli Kokoomuksen varapuheenjohtaja. Tämän jälkeen tie oli avoinna Kokoomuksen johtajaksi.

Nyt Ville Itälä on eduskunnan oppositiojohtaja. Muutos ministeristä oppositiokansanedustajaksi on suuri. Haaste, joka Itälällä on edessään, on vaikea. Eduskunnassa Ville Itälä on saanut EU-asiat käsittelevän suuren valiokunnan puheenjohtajuuden. Toistaiseksi Itälällä ei ole vielä ollut riittävää panosta valiokunnan johtotyöhön. Valiokunnan aiempien puheenjohtajien Erkki Tuomiojan, Esko Ahon ja Matti Vanhasen asettama taso on tavoite, johon Itälän on myös yllettävä ajan ja energian suhteen. Kun olen valiokunnan jäsen, seuraan omakohtaisesti läheltä hänen puheenjohtajuuttaan. Aika näyttää.

Risto Kuisma