Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 17.9.2003

Kirjoitan joka viikko kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan. Kerron myös viikon henkilöstä.

Talousarviokritiikkiä

Eduskunta aloitti tiistaina valtion ensivuoden tulo- ja menoarvion käsittelyn. Maan hallitus löi oman budjettiesityksen lukkoon ennätysmäisen lyhyen budjettiriihen jälkeen. Matti Vanhasen hallitus käytti päätöksentekoon, Jäätteenmäki-kriisin jälkitunnelmissa, vain seitsemän tuntia. Tavallisempaa on ollut, että talousarvioesitystä on hallituksessa hiottu viikko tai jopa kaksi.

Nopeaan käsittelyyn vaikutti se, että viime vuosina on siirrytty kehysbudjettikäytäntöön, joka on vienyt varsinaisen talousarvion merkitystä alaspäin. Osasyy käsittelyn nopeuteen ja helppouteen oli tuore ja yksityiskohtainen hallitusohjelma, josta löytyivät selvät sävelet ensi vuoden talousarvion sisällölle. Tärkein syy nopeaan käsittelyyn oli kuitenkin se, ettei kukaan halunnut Jäätteenmäki-kriisin jälkitunnelmissa synnyttää erimielisyyttä ja mahdollista uutta kriisiä.

Eduskunnassa budjetti ei valmistu yhtä helposti. Erityisesti oppositio löytää esityksestä paljon puutteita ja korjattavaa.

Talousarvio on löysä. Menoja lisätään ja veroja alennetaan. Budjettivaje täytetään valtion velanotolla. Veronalennukset ovat työllisyys ja rakennesyistä paikallaan. Veronalennus olisi kuitenkin tullut kattaa vastaavilla menosäästöillä. Uusista menoista olisi tullut pidättäytyä, jos ja kun ne joudutaan rahoittamaan valtiovelan lisäyksellä.

Vaikka hallitus muutoin esittää veronalennuksia, sisältää esitys ajoneuvoveron eli ns. tarraveron korotuksen. Tuo liikennettä rasittava vero säädettiin alun alkaen pahimman laman aikana määräaikaiseksi. Myöhemmin vero luvattiin useammankin ministerin suulla poistaa. Monella tapaa järjetön vero ei ole poistunut, vaan on jäänyt pysyväksi, ja nyt sitä edelleen esitetään korotettavaksi. Huono esitys.

Vain kolmasosa liikenteeltä perittävistä veroista käytetään liikenteen menoihin. Suomen maantiet ovat menossa hyvää vauhtia rappiolle. Erityisen vaikea tilanne on alemman tieverkon osalta. Perustienpitoon ei rahaa ole riittänyt läheskään riittävästi. Tiet ovat jo nyt menneet laajasti rappiolle. Rahaa tarvitaan lisää ja pikaisesti.

Suomalainen merenkulku on häviämässä. EU:ssa yleisesti, ja myös erityisesti Ruotsissa, on merenkulkua ryhdytty tukemaan vielä aiempaa enemmän. Varustamot ovat laajasti luopumassa Suomen lipusta. Nyt olisi enemmän kuin viimeinen hetki nostaa merenkulun tuet samalle tasolle, mitä ne jo ovat Ruotsissa. Hallituksen lupaus, että asia ratkaistaan myöhemmin syksyllä, yritysverouudistuksen yhteydessä, voi merkitä sitä, että silloin kaikki on jo liian myöhäistä.

Vappuna Viron EU-jäsenyyden myötä laajentuva halvan turistiviinan tuonti lisää alkoholin kulutusta. Alkoholin aiheuttamat haitat lisääntyvät puolestaan suoraan suhteessa keskimääräisen kulutuksen nousuun. Kun hallitus esittää alkoholiveron laskua vastatoimena Virosta tulevalle alkoholille, se edelleen lisää kulutusta ja samalla alkoholin vakavia haittavaikutuksia.

Alkoholiveron alennuksella pyritään tosiasiassa vain pelastamaan valtion verotulot. Tämäkään tuskin onnistuu. Lisäksi alkoholin haittojen aiheuttamat menot yhteiskunnalle ovat suuremmat kuin alkoholin verotulot valtiolle. Valtionvarainministeriö on onnistunut johdattelemaan hallituksen pahasti vikateille. Valtionvarainministeriössä ei ole edes tarvittavaa alkoholipoliittista asiantuntemusta. Alkoholi on tutkimusten mukaan suurin suomalaisia uhkaava kansanterveydellinen vaara. Alkoholin aiheuttamat inhimilliset haitat ulottuvat joko suoraan tai lähipiirin kautta enemmistöön suomalaisista. Kun alkoholi on mukana lähes kaikissa väkivaltarikoksissa, muodostaa alkoholi suuren uhkan koko yhteiskunnan turvallisuudelle.
Alkoholin aiheuttamat haitat ovat erittäin merkittävät ja ne ovat esimerkiksi suuruusluokaltaan kymmenkertaiset verrattaessa niitä laittomien huumeiden aiheuttamiin ongelmiin.
Vaikka ministereiden joukossa on useita raittiita miehiä ja naisia, ei tämä valitettavasti näy hallituksen toistaiseksi lepsussa alkoholipolitiikassa.

Viikon henkilö - Kuisman Qatro

Kirjoitan joka viikko henkilökohtaisia ajatuksia viikon henkilöstä. Tämän viikon persoona on hyvin poikkeuksellinen eikä edes täsmällisesti sovi otsikkoon.

Saksanpaimenkoirauros Qatro syntyi 9.5.1989 Hyrsylänmutkassa Nummi-Pusulassa. Kesäkuussa 1989 haimme Q:n yhdessä vaimoni Tuijan kanssa silloiseen kotiimme Helsingin Puistolaan. Tämän viikon maanantaina veimme 14 vuotta 4 kuukautta ja 6 päivää myöhemmin Q:n kodistamme Pornaisten Laukkoskelta Sipooseen eläinlääkäriin.

Q oli älykäs, rohkea, omatoiminen ja uskollinen. Poikkeuksetta jokaisena aamuna yli 14 vuoden ajan se odotti lähtöäni aamulenkille. Teimme yhdessä tuhansia lenkkejä - tuhansia kilometrejä ja tuhansia tunteja.

Koira eli minun ja perheemme mukana ilot ja erityisesti surut. Niitä molempia on mahtunut viimeiseen neljääntoista vuoteen. Omat elämäntapani ovat muuttuneet perusteellisesti, työni on vaihtunut ay-johtajasta kansanedustajaksi. Perheemme on myös siirtynyt Helsingistä maaseudun rauhaan Laukkoskelle.

Tänä aamuna talo oli hiljainen ja tyhjä. Qatro oli aina vahvasti läsnä, kuten Tuija totesi. Viime yönä en saanut nukuttua, niin syvästi rakkaan koiran menetys koski. Edelleen Tuijaa lainaten: "Kun koira kuolee tuntuu, että samalla kuolee osa minusta.".

Nyt Qatro on autuaimmilla metsästysmailla. Jos koirilla on taivas, niin Q on siellä.

Risto Kuisma