Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 12.11.2003

Kirjoitan viikoittain kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan. Kerron myös viikon henkilöstä.

Posti kulkee?

Viime viikonloppu meni osittain lukiessa erilaisia postia ja postinkulkua koskevia selvityksiä. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä valitsi minut ryhmäpuheenvuoron käyttäjäksi, kun eduskunta käy 19.11. lähetekeskustelun hallituksen postipalvelua koskevasta selonteosta. Lähetekeskustelun jälkeen postiselonteko tulee tarkempaan käsittelyyn eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Kun olen tuon valiokunnan sd-ryhmän vastaava, olin luonteva valinta sosialidemokraattisen ryhmäpuheenvuoron pitäjäksi.

Posti on eräs yhteiskunnan peruspalveluista. Tästä kansalaisten peruspalvelusta on käyty viimeisen kymmenen vuoden aikana melko lailla keskustelua. Vanha valtion virasto Posti-Tele on muuttunut ja muutettu monien vaiheiden jälkeen Posti Oyj:si ja Telia-Soneraksi. Postin osalta erityistä keskustelua on aiheuttanut postin omien toimipaikkojen voimakas väheneminen.

Postia koskevien muutosten takana on toisaalta yhteiskunnan kehityksestä seuraavia toiminnan luonteen muutoksia, ja toisaalta Suomessa ja EU:ssa tehtyjä poliittisia päätöksiä.
Postista tuli ensin liikelaitos ja sitten valtion omistama osakeyhtiö. Posti toimii nykyisin käytännössä samalla tavoin kuin mikä tahansa liikeyritys.

Postin omia konttoreita hävisi viime vuosikymmenellä satoja kappaleita. Syynä tähän oli kannattavuus. Toimipisteistä ei postille tullut enää sellaista hyötyä, että se olisi vastannut niiden aiheuttamia kustannuksia. Konttorien kannattavuus romahti, kun entinen Postipankki, silloinen Leonia, irtisanoi Postin kanssa sopimansa järjestelyn, jossa Posti tarjosi konttoreissaan Leonian pankkipalvelut. Postipankki oli alun perin Postin itsensä perustama sisäinen osasto, joka hoiti rahaliikennettä. Nyttemmin tuosta "käenpojasta" on tullut osa Sampo-konsernia.

Postin ja Postipankin teiden eroaminen vei valtavan määrän postikonttoreita ja vielä suuremman määrän pankkipalvelupisteitä. Postien katoaminen aiheutti laajaa tyytymättömyyttä erityisesti maaseudulle. Posti on korvannut kadonneet konttorit asiamiesposteilla. Kun asiamiespostien toimintaa on vuosien varrella parannettu, on viime vuosina tyytyväisyys postin palveluihin osittain palautunut. Taustalla on myös kansalaisten tottuminen vallitsevaan tilanteeseen.

Nykyisellään postitoiminta on vapaan kilpailun piirissä. Tosin postipalvelulaki vaatii varsinaisen postipalvelun; lähinnä kirjeet ja postipaketit, osalta toiminnalle valtioneuvoston luvan. Käytännössä Suomen Posti Oyj:llä on monopoliasema. Suomen Suoramainonta Oy sai muutama vuosi sitten luvan postitoiminnan aloittamiseen. Yritys ei kuitenkaan aloittanut toimintaa ja nyt lupa on jo rauennut.

Postipalvelulaki asettaa yrityksille ehtoja, joilla pyritään takaamaan kohtuulliset postipalvelut koko maahan ja kaikille kansalaisille. Lain mukaan Postilla tulee olla toimipiste jokaisessa Suomen kunnassa. Näin nyt on, mutta merkittävä osa niistä on alihankkijoiden eli asiamiespostien hallussa. Laki asettaa myös 1-luokan kirjeille nopeusvaatimuksen.

Postitoimilaki on toiminut suhteellisen hyvin. Nyt Posti Oyj suunnittelee päiväjakelun siirtämistä aamun varhaistunneille. Tällöin postin jakamat sanomalehdet olisivat perillä heti aamulla eikä päivällä, kuten nyt. Maaseudulla, jossa ei kaikkien lehtien osalta ole erillistä aamun sanomalehtijakelua, muutos olisi parannus. Toisaalta siirtyminen aamujakeluun johtaisi siihen, että osa kirjeistä tulisi perille vuorokauden nykyistä myöhemmin. Postin ja muiden jakeluyhtiöiden henkilöstö pelkää, että aamu- ja päiväjakeluiden yhdistäminen vähentää alan työpaikkoja.
Tietotekniikan nopea kehitys on vähentänyt erityisesti tavallisen kirjepostin merkitystä. Kirjeiden määrä ei ole vielä varsinaisesti vähentynyt, mutta normaali kasvu on loppunut. Erityisesti sähköposti ja aiemmin faksi korvaavat suuren joukon kirjeitä. Sähköpostin helppous ja halpuus on kuitenkin koitumassa koko sähköpostijärjestelmän vahingoksi. Tavallisella kirjeellä saattaa olla luultua suurempaa merkitystä, jos sähköpostijärjestelmän lisääntyviä ongelmia ei pystytä ratkaisemaan. Muutoinkin kirjeellä ja postilla on edelleen vankka asema tänään ja myös lähitulevaisuudessa, huolimatta sähköpostin ja muiden teknisten vempainten voittokulusta.

Viikon henkilö - Tero Rönni

Tutustuin autonkuljettaja Tero Rönniin jo 1970-luvun lopulla. Olin silloin AKT:n puheenjohtaja ja Tero oli AKTlainen ammattiyhdistysaktiivi omalla työpaikallaan Mäntässä ja myös paikallisessa AKT:n ammattiosastossa. Tero Rönni kävi vuosien varrella paljon ay-liikkeen sisäisiä kursseja. Hän toimi myös AKT:n hallintoelimissä ja eräässä vaiheessa 1980-luvulla oli lähellä, ettei hän siirtynyt AKT:n palvelukseen toimitsijaksi.

Eduskunnassa Terolla on menossa toinen kausi. Ennen eduskuntavuosia hän ehti kokea myös omakohtaisesti työttömyyden.

Vuonna 1999 alkaneella eduskuntakaudella olimme molemmat useita vuosia työ- ja tasa-arvoasianvaliokunnan jäseniä. Tero on edelleen tuon valiokunnan jäsen.

Kansanedustajana Tero Rönni seurasi toista Mänttäläistä ay-miestä Reijo Lindroosia, joka oli 16 vuotta ennen Rönniä Mäntän ja Mäntän ay-väen edustajana Arkadianmäellä.

Rönni on myös kansanedustajavuosinaan ollut aktiivinen ay-mies. Niissä asioissa meillä on ollut paljon yhteistyötä erityisesti kuljetusalan ammattiliittojen puitteissa.
Kansanedustajana Tero Rönni on perinteellinen työelämästä eduskuntaan noussut "työläisedustaja". Vaikka hän tulee Hämeestä, Pirkanmaalta, ei häntä voi juuri hitaaksi hämäläiseksi luonnehtia.

Risto Kuisma