Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 18.2.2004

Kirjoitan viikoittain jostain ajankohtaisesta tai henkilökohtaisesta asiasta. Kirjoitan myös viikon henkilöstä.

Henkilövaali vai puoluevaali?

Kansanvaltaisessa, demokraattisessa valtiossa vaalit ovat hallinnon ja päätöksenteon perusta. Vaaleja tarvitaan, koska kansa voi käyttää valtaa lähinnä vain edustajien kautta. Demokratia Suomessa on tällaista niin sanottua edustuksellista demokratiaa.

Niissä menetelmissä, joilla edustajat valitaan, on monia vaihtoehtoja. Vaalijärjestelmiä on hyvin erilaisia ja eri valtioissa käytetään hyvin erilaisia vaalitapoja. Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa. Toinen vaihtoehto on enemmistövaalitapa, joka on käytössä esimerkiksi Englannissa. Suhteellinen vaalitapa voi olla henkilövaali tai puoluevaali. Meillä äänestetään kaikissa vaaleissa henkilöä.
Niin sanotuissa listavaaleissa äänestetään puoluetta; sen ehdokaslistaa, josta valituksi tulevat henkilöt siinä järjestyksessä, kun puolue on asettanut heidät listalle. Nämä niin sanotut pitkät listat ovat käytössä esimerkiksi Ruotsissa.

Jokin aika sitten oikeusministeri Johannes Koskinen nosti keskusteluun, pitäisikö Suomessa siirtyä nykyisestä vaalitavasta listavaaliin. Silloin ei äänestettäisi enää henkilöä, vaan puoluetta. Koskisen ehdotus koski nyt vain EU-vaaleja.

Keskustelu vaalitavasta on paikallaan, vaikka itse en kannata siirtymistä henkilövaalista puoluevaaliin. Molemmissa vaalitavoissa on sekä hyviä että huonoja puolia, mutta mielestäni nykyinen järjestelmä on parempi kuin listavaali. Listavaali korostaisi edelleen lisää puolueiden asemaa ja valtaa, ja samalla johtaisi vaaliaktiivisuuden laskuun. Ehdokkaiden kannalta listavaalit olisivat helpommat. Ristiriitoja, kilpailua ja kustannuksia olisi nykyistä vähemmän. Toisaalta valituksi tulon mahdollisuus olisi vain niillä, jotka puolue sijoittaa listan kärkeen. Kilpailu ja junttaus puolueiden sisällä lisääntyisivät merkittävästi. Toisaalta listavaaleissa ei ehdokkaiksi kannattaisi eikä tarvitsisi asettaa politiikan ulkopuolisia "julkkiksia".

Jos nykyistä vaalijärjestelmää muutetaan, pitäisin parempana suuntana siirtymistä enemmistövaalitapaan, jossa kustakin vaalipiiristä valitaan eniten ääniä saanut henkilö. Tässä järjestelmässä toteutuisi valitun edustajan suora vastuu valitsijoille. Ehkä paras vaalijärjestelmä olisi sellainen, jossa puolet edustajista valittaisiin enemmistövaalilla yhden edustajan vaalipiiristä ja toinen puoli suhteellisella vaalilla, jossa vaalipiirinä olisi koko maa.

Viikon henkilö - Mikko Alatalo

Kirjoitan henkilökohtaisia ajatuksia viikon henkilöstä. Tämän viikon henkilö on kansanedustaja Mikko Alatalo.

Viime eduskuntavaaleissa tuli valituksi melkoinen joukko niin sanottuja "julkkiskansanedustajia". Tällä nimityksellä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat yleisesti tunnettuja muista kuin politiikkaan liittyvistä yhteyksistä. Poliittisia julkkiksia eduskunnassa on luonnollisesti kymmenittäin.

Mikko Alatalo on julkkis musiikintekijänä. Hän tuli valittua sitoutumattomana keskustan ehdokkaana Pirkanmaan vaalipiiristä. Tavallaan hän peri Sulo Aittoniemen paikan. Tosin ääniä Mikolle kertyi vähemmän, mitä "Suti" keräsi edellisissä vaaleissa.

Luopuva kansanedustaja Aittoniemi esiintyi Mikko Alatalon vaalitilaisuuksissa. Tällä tuella oli varmaan suuri merkitys Alatalon menestykseen. Nyt Alatalon kansanedustajakauden aikana hän ja Aittoniemi ovat julkaisseet vastapainoksi yhteisen levyn.

Ennen muusikon uraa Mikko Alatalo oli toimittajana mm tv:n palveluksessa. Hänellä oli takanaan myös opintoja Tampereen yliopistossa.

Eduskunnassa kohtaan Mikko Alatalon päivittäin liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Olemme molemmat myös Pohjoismaiden Neuvoston jäseniä. Alatalo jatkaa myös taiteilijanuraa kansanedustajan toimen ohessa ja rinnalla.

Ihmisenä Mikko on avoin ja hauska. Miten hän asettuu politiikan arkielämään, sen näyttävät tulevat vuodet.

Risto Kuisma