Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 14.4.2004

Kirjoitan viikoittain kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan. Kerron myös viikon henkilöstä.

Nousevan auringon maa

Kiinalaiset nimittävät maataan keskusvaltioksi. Nimityksellä he kuvaavat valtiotaan koko maailman keskusvaltana. Nykyäänkin kiinalaiset pitävät muita kansoja ja myös länsimaalaisia, alempiasteisina barbaareina. Vastapainona Kiinalle keskusvaltana japanilaiset ovat ristineet maansa "nousevan auringon maaksi". Tällä komealla nimellä he korostavat asemaansa suhteessa Kiinaan, johon japanilaisten alkujuuret suurelta osin johtavat.

Eduskunnan liikennevaliokunnan Aasian matkalla maaliskuussa ensimmäinen viikko kului Kiinassa ja toinen viikko Japanissa. Kiinassa vaikutelmia leimasi valtava muutos. Japanissa kaikki näytti olevan entisellään, kun vertasin vaikutelmaa kahdeksan vuoden takaiseen edelliseen Japanin matkaan.

Japanin elintaso on hieman korkeampi kuin meillä Suomessa. Hintataso on edelleen korkea, mutta ei tuntunut enää niin huimalta verrattuna Suomeen kuin aiemmin. Ylimalkaan hintataso tuntui olevan samaa luokkaa kuin Suomessa.

Ulkoisesti Japani näyttää Amerikan ja Aasian sekoitukselta. Myös varallisuus näkyy. Autot ovat hienoja ja talot komeita. Japani on ollut enemmän tai vähemmän taloudellisessa kriisissä jo kymmenen vuotta. Taloudellinen kasvu on ollut hidasta. Japanin ongelma ei ole ollut inflaatio, vaan sen vastakohta deflaatio. Jos voimakas inflaatio on ongelma, on sitä myös deflaatio. Japanissa hinnat ovat alentuneet jo vuosia. Japanissa on ja on ollut myös oma pankkikriisinsä. Se ei ole kuitenkaan kärjistynyt yhtä dramaattisesti kuin Suomessa.

Japanissa maasta on jatkuva pula. Suomen kokoisella alueella asuu yli 100 miljoonaa ihmistä. Kun maasta on vuoristojen johdosta asumiskelpoista vain kolmasosa, on maapula ymmärrettävä. Maapula näkyy liikenteessä. Tiet kulkevat monessa kerroksessa ja pääosin ilmassa. Merten päällä ja talojen yläpuolella risteilee tieverkosto, joka osittain ulottuu myös maan alle tunneleihin. Huolimatta valtavasta liikenteestä liikkuminen Japanissa sujuu paremmin kuin Kiinassa. Japani on tunnettu nopeista luotijunistaan, jolla mekin matkustimme Osakasta Tokioon lähes 300 kilometrin tuntinopeudella.

Myös tietoliikenteessä Japani on korkealla tasolla. Siellä on jo myös käytössä nopeasti laajeneva kolmannen sukupolven matkapuhelinverkko.

Eduskunnan liikennevaliokunta sai Japanissa korkeatasoisen vastaanoton. Tapasimme peräti kaksi ministeriä, joka ei ole siellä tavallista. Mielenkiintoista oli keskustella myös suomalaissyntyisen Martti Turusen kanssa. Hän on ensimmäinen ulkomaalaissyntyinen ihminen, joka on valittu Japanin parlamenttiin; sen ylähuoneen jäseneksi.

Suomalaisilla ja japanilaisilla on jotain samaa luonteessa ja ajattelussa. Eräs piirre on maratonjuoksun suuri suosio molemmissa maissa. Japanilaiset ovat kiinnostuneet Suomesta. Finnairin lennoilla matkustaa vuosittain noin 100 000 matkustajaa. Heistä noin 80 prosenttia on japanilaisia.

Tulevaisuuden suuri kysymys on tuleeko Kiinasta samanlainen Aasian taloudellinen jättiläinen, mitä Japani on. Leviääkö Japani-ilmiö Kiinaan ja tuleeko Kiinasta samanlainen, mutta paljon suurempi, talousmahti kuin Japanista on kasvanut viimeisten muutaman vuosikymmenen kuluessa?


Viikon henkilö - Timo Soini

Kirjoitan henkilökohtaisia ajatuksia viikon henkilöstä. Tämän viikon henkilö on kansanedustaja Timo Soini.

Perussuomalaisten puheenjohtajaan Timo Soiniin törmäsin jo oman eduskuntaurani alkuvuosina. Soini toimi perussuomalaisten ainoan kansanedustajan Raimo Vistbackan eduskunta-avustajana. Nyt maaliskuusta 2003 lähtien Timo Soini on viimein, monen kovan yrityksen jälkeen, myös itse kansanedustaja.

Vaaliliitto Kristillisten kanssa Uudellamaalla toi Soinin eduskuntaan ja pudotti sieltä pois Kristillisten pitkäaikaisen edustajan Jouko Jääskeläisen. Aiemmin Soini oli yrittänyt sitkeästi oppi-isänsä Veikko Vennamon vanhasta vaalipiiristä Kuopiosta. Siellä vaaliliitto Kokoomuksen kanssa ei riittänyt nostamaan Soinia kansanedustajaksi, vaan hyöty valui Kokoomukselle.

Valtiotieteen maisteri Soini teki yliopistossa gradunsa vennamolaisuudesta. Hän on myös uskollisesti ja innokkaasti pyrkinyt uudeksi Vennamoksi. Pyrkimys on ollut ajoittain niin perusteellinen, että se on herättänyt huvittuneisuutta. Nyt Soinin vennamolaisuus on jo muutakin kuin Veikko Vennamon orjallista matkimista.

Timo Soinilla on lääkärivaimo ja kaksi pientä lasta. Eduskunnan lisäksi hän vaikuttaa kotikuntansa Espoon valtuustossa, jonne hänet valittiin sitoutumattomien listalta.

Pienen puolueen johtaminen ei ole "ruusuilla tanssimista". Tämän on Soini oppinut viimeistään vuodesta 1997 alkaen, jolloin hän otti Raimo Vistbackalta vastaan puheenjohtajan tehtävän. Nyt Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä on aiempien kausien yhden edustajan asemasta peräti kolme, ja myös itse Timo Soini on kansanedustaja.

Vaikka nykytilanne on Soinin kannalta hyvä, on poliittinen tulevaisuus niin puolueella kuin puheenjohtaja Soinilla vähintään epävarma.

Risto Kuisma