Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 21.4.2004

Kirjoitan viikoittain kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan. Kerron myös viikon henkilöstä.

Julkkisehdokkaita EU-vaaleissa

Ehdokasasettelu kesäkuun Europarlamentin vaaleihin herättää näin "politiikan ammattilaisen" silmin lievästi sanottuna ihmetystä. Merkittävä osa ehdokkaista näyttää olevan kokonaan, tai lähes kokonaan, vailla poliittista kokemusta. Jos vertaa EU-ehdokasjoukkoa eduskuntavaalien ehdokasjoukkoon, näyttää ehdokkaiden kokemus, taito ja painoarvo keskimäärin vähäiseltä.

Parlamenttiehdokkaiden joukosta löytyy onneksi myös ammattitaitoisia ja kokeneita poliitikkoja sekä muuten päteviä henkilöitä. Ehdokkaana on myös mm neljätoista kansanedustajaa, eli sama määrä kuin Suomesta valitaan edustajia EU-parlamenttiin. Ehdolla on myös valtaosa nykyisistä mepeistä. Äänestäjä löytää ehdokkaiden joukosta ammattitaitoa, mutta myös paljon ehdokkaita joiden tausta viittaa pätevyydestä muihin tehtäviin kuin EU-parlamenttiin.

Pikkupuolueet joutuvat turvautumaan ehdokkaita vaaleihin etsiessään yleisesti muiden alojen julkkiksiin, mutta uutta on se, että myös suuret ja keskisuuret puolueet turvautuvat nyt julkkisehdokkaisiin.

Julkkisehdokas voi olla myös hyvä ehdokas, jos hänellä on tehtävän edellyttämää poliittista kokemusta, koulutusta ja muuta taitoa. Tällainen "pätevä" julkkisehdokas on esimerkiksi Lasse Lehtinen, jolla on taustalla toimiminen kansanedustajana, ulkoministeriön virkamiehenä ja lisäksi tohtorin tutkinto. Sen sijaan sellaiset henkilöt, jotka ovat tunnettuja pelkästään televisiojuontajina, tietokilpailun pitäjinä, ralliajajina ynnä muina viihdejulkkiksina, ilman poliittista tai muuta kokemusta, eivät ole uskottavia ehdokkaita. Heille oikea taso aloittaa politiikan harrastaminen on kunnallispolitiikka.

Eurovaalien ehdokasasettelu kertoo myös edelleen vallitsevasta EU:n ja erityisesti sen parlamentin huonosta arvostuksesta. Kokeneiden ja sinänsä pätevien joukossa on monta ehdokasta, jotka pyrkivät Brysseliin eräänlaiseen vapaaehtoiseen maanpakoon. Anneli Jäätteenmäki ja Ville Itälä etsivät poliittista turvapaikkaa EU:sta, jossa jo ennestään on vapaaehtoisessa maanpaossa Paavo Väyrynen.

EU-parlamenttiin on ehdolla suurissakin puolueissa henkilöitä jotka eivät menestyneet viime vuoden eduskuntavaaleissa. Kun eduskuntaan valitaan 200 edustajaa ja EU-parlamenttiin 14 henkilöä, niin kynnyksen Brysseliin olettaisi olevan mahdoton ylittää, jos menestystä ei ole tullut edes eduskuntavaaleissa.

Arvostuksen puutteen lisäksi EU-ehdokkaiden joukkoa vähentää myös vaalikampanjan kalleus ja raskaus. Tämä sama seikka on yhä kasvava ongelma myös eduskuntavaaleissa.

Aikaisempien EU-vaalien suuri ongelma on meillä ollut hävettävän alhainen äänestysaktiivisuus. Näkymät eivät nytkään näytä erityisen hyvältä. Tosin esimerkiksi sosialidemokraattien ehdokasasettelu on nyt edellistä kertaa parempi. Myös ajallisesti nyt ei ole edellisiä valtakunnallisia vaaleja juuri ollut, kuten oli viime kerralla eduskuntavaalit. Jos äänestysprosentti jää pieneksi, ei syynä ole vaaliväsymys. Vaikka monien aktiivikansalaisten mielestä lokakuun kunnallisvaalit ovat tärkeät, niin kesäkuun EU-vaaleilla on suuri poliittinen merkitys.

Viikon henkilö - Antero Kekkonen

Kirjoitan henkilökohtaisia ajatuksia viikon henkilöstä. Tämän viikon henkilö on kansanedustaja Antero Kekkonen.

Tutustuin Antero Kekkoseen jo 1970-luvulla, kun hän toimi televisiossa poliittisena toimittajana. Hän toimi televisiossa toimittajana 15 vuotta ennen valintaansa kansanedustajaksi vuonna 1987. Hänet tunnettiin suuren yleisön keskuudessa erityisesti A-studion toimittajana ja vetäjänä.

Eduskuntaan Antero Kekkonen on valittu Kymen vaalipiiristä jo viisi kertaa. Hänellä on menossa jo 18. kansanedustajavuosi. Vaaleissa hän on kerännyt kotikaupungistaan Kotkasta ja muualta Kymenlaaksosta vaali vaaleilta hyviä äänimääriä.

Yliopisto-opinnot Kekkoselta, kuten niin monelta toimittajalta, jäivät aikanaan vaille loppututkintoa.
Antero Kekkonen toimi Poliittisten toimittajien puheenjohtajana 1970-luvun lopulla. Hän oli myös SDP:n pitkäaikainen varapuheenjohtaja vuosina 1991-2002. Hän oli muutaman kuukauden myös SDP:n vt. puheenjohtaja Ulf Sundqvistin luovuttua puheenjohtajan tehtävistä kesken kauden talvella 1993.

Kekkosen monista nykyisistä luottamustehtävistä merkittäviä ovat mm Suomen Postin hallintoneuvoston puheenjohtajuus ja Koripalloliiton puheenjohtajan tehtävät.

Eduskunnassa Kekkonen on erikoistunut puolustus- ja ulkoasianvaliokuntiin, mutta hän on toiminut aiemmin monien muidenkin valiokuntien jäsenenä.

Nyt rauhallinen, harkitseva ja varovainen Antero Kekkonen on ehdolla EU-parlamentin jäseneksi kesäkuun 13 päivän vaaleissa. Tämän viikon torstaina hän on vieraana Pornaisten sosialidemokraattien järjestämässä EU- ja kunnallisvaalitilaisuudessa.

Risto Kuisma