Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 2.6.2004

Kirjoitan viikoittain kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan. Kerron myös viikon henkilöstä.

EU-vaalitohinaa

Reilun viikon kuluttua EU-vaalien tulos on selvillä. Kiinnostus EU-vaaleja kohtaan on ollut vähäistä, kun sitä vertaa eduskuntavaaleihin. Pientä piristystä on kuitenkin havaittavissa verrattuna edelliseen kertaan, viisi vuotta sitten, vuonna 1999. Silloin EU-vaalit olivat vain vajaat kolme kuukautta eduskuntavaalien jälkeen. Vaaliväsymys oli eräs syy siihen, että äänestysaktiivisuus jäi ällistyttävän alhaiseksi, vain noin 30 prosenttiin. Yli kaksi kolmasosaa kansalaisista ei edes vaivautunut vaalipaikoille.

Viime lauantaina olin EU-vaalien merkeissä Nurmijärven markkinoilla sos.dem. kunnallisjärjestön tapahtumassa. Kirkonkylällä olleet markkinat kokosivat paljon sekä torimyyjiä ja vastaavia, mutta myös markkinaväkeä. Myös EU-vaalit kiinnostivat kohtuullisesti sikäli kun sitä tarkasteli SDP:n telttapaikalta käsin. Kansalaiset kyselivät EU-asioista, mutta vielä enemmän kuitenkin kotimaisista kysymyksistä. Minulle tilaisuus oli hyvä mahdollisuus tavata nurmijärveläisiä ihmisiä ja myös äänestäjiäni, sillä sain viime vaaleissakin Nurmijärveltä satoja ääniä.

Paikalla oli myös SDP:n EU-ehdokkaita; ainakin Ulpu Iivari, Nesrin Can, Maria Guzenina ja Päivi Järvinen olivat torikansan tavattavissa. Lähistöllä olleella Keskustan teltalla vieraili myös nurmijärveläinen pääministeri ja kansanedustaja Matti Vanhanen.

EU-vaalien merkeissä olen liikkeellä myös kahtena seuraavana viikonloppuna. Ensi lauantaina olen Porvoon torilla ja viikkoa myöhemmin Keravalla. Oman puolueen, SDP:n, menestys on luonnollisesti tärkein tavoite vaaleissa. Tärkeää on yleiseltä kansanvallan ja demokratian kannalta se, että äänestysprosentti nousee selvästi aiempaa korkeammaksi. Äänestysprosentin nousu on myös SDP:n voiton edellytys. Tutkimuksissa on ennustettu vähäistä äänestysaktiivisuuden lisäystä, mutta aivan liian vähäistä, jotta siihen voisi olla tyytyväinen.

Sosialidemokraattien kannalta näyttää vaalivoitto eli lisäpaikka EU-parlamenttiin todennäköiseltä. Lähinnä voitto on tulossa viiden vuoden takaisien vaalien surkean huonon menestyksen johdosta. Silloin tuli vain kolme paikkaa, kun sekä Keskusta että Kokoomus saivat neljä meppiä Brysseliin. Vaikka Suomen paikkamäärä vähenee nykyisestä kuudestatoista neljääntoista, EU:n laajenemisen seurauksena, on todennäköistä, että SDP saa nyt neljä paikkaa.

Arvioni mukaan loput kymmenen paikkaa jakautuvat siten, että Vihreät ja Vasemmistoliitto joutuvat tyytymään yhteen paikkaan; Keskusta ja Kokoomus yrittävät säilyttää nykyiset neljä paikkaansa, mutta ilmeisesti, jompikumpi, ehkä Kokoomus menettää yhden paikan, jonka saa joko Kristilliset tai RKP. Ehkä lähempänä paikkaa ovat Kristilliset, jos nämä pikkupuolueet yleensäkään saavat edustajia EU-parlamenttiin.

Ehdolla EU:hun on myös 14 nykyistä kansanedustajaa. Lukumäärä ei ole kovin suuri. Toisaalta nykyisestä EU-parlamentista monet pyrkivät vuosi sitten eduskuntavaaleissa eduskuntaan. Hautala, Thors ja Matikainen tulivat myös valituiksi. Kristillisten Korhola ei onnistunut pääsemään kansanedustajaksi ja yrittää nyt uusia paikkansa EU-parlamentissa, nyt Kokoomuksen vaalilistoilla.

Viikon henkilö - Jari Vilén

Kirjoitan henkilökohtaisia ajatuksia viikon henkilöstä. Tämän viikon henkilö on kansanedustaja Jari Vilén.

En tuntenut kansanedustaja Jari Viléniä ennen kuin hän tuli kansanedustajaksi vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Eduskuntaan Vilén tuli Rovaniemeltä Lapin liiton maakuntasihteerin tehtävistä. Ennen maakuntasihteerin virkaa hän oli vuonna 1995 erityisavustajana Euroopan parlamentissa. Koulutukseltaan Jari Vilén on opettaja; kasvatustieteen maisteri.

Eduskunnassa olen tutustunut Viléniin lähinnä suuren valiokunnan toiminnassa. Olemme myös molemmat Suomen Teollisen Kehittämisen Rahaston, Finnfundin, hallintoneuvostossa; Vilén puheenjohtajana.

Kokoomuslainen Vilén valittiin aikanaan Kokoomuksen eduskuntaryhmässä ministeriksi arvan ratkaistessa valinnan. Yllättävään ministeriratkaisuun, jo ensimmäisellä edustajakaudella 2002, toi Vilénin kannalta ikävää väriä melkoinen kohu hänen Oulun yliopistossa tekemänsä pro gradu-tutkielman kopiointiväitteistä. Ministerivalinta nosti yli 10 vuotta vanhan asian julkisuuteen.

Jari Vilénin ministerinura jäi sillä kertaa melko lyhyeksi, kun Kokoomus joutui eduskuntavaalien jälkeen oppositioon. Jari Vilén ilmoittautui talvella ensimmäisten joukossa Kokoomuksen puheenjohtajakilpaan. Jari Vilén ei varmaankaan tule valituksi Kokoomuksen puheenjohtajaksi, mutta puheenjohtajavaalikamppailuun osallistuminen hyödyttää häntä jatkossa, jos poliittisella uralla on muutoin kantavuutta.

Vilén on kielitaitoinen ja sujuvakäytöksinen, hieman ranskalaistyylinen poliitikko. Hän ajeli Porsche 944:llä, johon tuli kilometrejä yli 300 000 ja niinpä hän myi sen pois tänä keväänä.
Saattaa olla, että Vilénin tulevaisuus on europarlamentissa. Lappi ei ole Kokoomuksen vahvaa aluetta, ja Vilén on melko niukasti ja vaaliliittojen auttamana päässyt kaksi kertaa kansanedustajaksi.

Nyt 40-vuotias Jari Vilén tähtää varmaan ministerinpaikan uusimiseen. Se edellyttää kuitenkin sekä Kokoomuksen että omaa henkilökohtaista vaalivoittoa kolmen vuoden päästä pidettävissä seuraavissa eduskuntavaaleissa. Vaalivoitto ei pelkästään riitä, vaan tarvitaan myös muutakin; kykyä, taitoa, vähintään hiukan onnea ja olemista oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Risto Kuisma