Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 17.11.2004

Kirjoitan viikoittain ajankohtaisen kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan tai tapahtumaan. Kerron myös viikon henkilöstä omia vaikutelmia.

AKT:n lakosta

"Lakko on vanhentunut keino", sanoi presidentti Urho Kekkonen SAK:n 70-vuotisjuhlissa Tampereella lähes kolme vuosikymmentä sitten; 1977. Kun presidentin puhe tuli julkisuuteen, olin lakkokokouksessa Iisalmessa. Lakossa ollut linja-autonkuljettaja kysyi, miksi liitto aloitti lakon, kun Kekkonenkin sanoo sen olevan vanhentunut ase?

Perustelin lakon oikeutuksen kysyjälle ja koko lakkokokoukselle. Ei lakko ollut vanhentunut silloin, eikä se ole sitä vielä tänäänkään.

Pääkaupunkiseudun kahdesta bussiyhtiöstä alkanut AKT:n työtaistelu toi lakon jälleen ykkösuutiseksi. Jälleen on todettu, että lakko on vanhentunut keino.

AKT:n lakkoa on kuvattu viimeisenä, epätoivoisena taisteluna. Väitetään, että rajattomassa, globaalissa maailmantaloudessa lakkoilulla ei ole enää merkitystä. Samaa ennustettiin jo vuosikymmen sitten, kun Suomi liittyi EU:hun.

1990-luvulla työtaistelut hävisivät Suomesta lähes kokonaan. Syvä talouslama vei pohjan lakoilta. Juuri ennen lamaa, keväällä 1991, käytiin vielä kova työtaistelu. AKT:n lakko alkoi autoliikenteestä ja laajeni satamiin. Työnantajaliitot vastasivat työsuluilla. Satamalakko kesti neljä viikkoa.

Lakot olivat arkipäiväisiä vielä 80-luvulla. Kun aloitin 70-luvulla AKT:n lakimiehenä oli ensimmäinen tehtävä laittoman lakon puolustaminen Työtuomioistuimessa. Tuohon aikaan laittomat lakot olivat spontaaneja työpaikkakohtaisia taisteluja, joista tuli sakkoja ammattiosastoille.

AKT otti 1980-luvulla käyttöön uuden lakkotaktiikan. Lakot suunnattiin niihin yrityksiin, jotka käyttivät työnantajaliitoissa valtaa. AKT käytti tukilakkoja, jos varsinainen työtaistelu uhkasi pitkittyä. Tukilakkojen laillisuudesta kiisteltiin, mutta ei niitä laittomiksi todettu. Tukilakot ovat laillisia, jos varsinainen lakko on laillinen.

Nyt AKT:n lakossa on poikkeuksellista lakon laittomuus. Liitto ei edes väitä olevansa laillisessa lakossa. Aiemmin näissä ns laittomissa lakoissa työntekijäliitot pyrkivät kaikin keinoin osoittamaan, että lakko oli laillinen.

Lakko on kova juttu. Suurin osa palkansaajista ei ole lakossa koskaan. Lakkolaisille kysymys on ainutkertaisesta tapahtumasta, joka jää muistiin pitkäksi aikaa. Lakkoon on aina painava syy. Sitä ei panna pystyyn huvikseen. Jos lakkoon lähdetään kevytmielisesti, ei se pitkään kestä ja päättyy huonosti.

Nyt lakon aiheen täytyi olla erityisen painava. On hyvin epätavallista, että ammattiliitto on lähtenyt laittomaan työtaisteluun.

Julkisuudessa syyksi mainitaan osa-aikatyö. Taustalla on kuljettajien takuupalkkajärjestelmä, jonka osa-aikatyö uhkaa rapauttaa.

Autoliikenteen Työnantajaliitto on kieltäytynyt neuvottelemasta. Vaikka työnantajilla on periaate, ettei laittoman lakon aikana neuvotella, ei siitä ole yleensä pidetty kiinni.

Uusi työnantajajärjestö, EK, otti kovan linjan; kovemman kuin edeltäjänsä. Keskusjärjestö pyrkii lunastamaan paikkansa työnantajien piirissä.

Tunnen myötätuntoa lakkolaisia kohtaan. En ole puolueeton. Pidän lakko-oikeutta länsimaisen yhteiskunnan tärkeänä perusoikeutena. Olen ollut lakossa. Olen johtanut niin monta lakkoa, että sain aikanaan pilkkanimen "lakkokenraali". Nyt olen katsonut kymmenen vuotta työmarkkinaelämää laajemmasta näkökulmasta kuin ammattiyhdistysjohtajana. Mielipiteeni lakko-oikeudesta ei ole muuttunut.

Lakko-oikeus on edelleen tarpeellinen perusoikeus. Työtaisteluoikeutta rajoittamalla ei ongelmia voi ratkaista. Apua ei löydy lainsäädännöstä. Lakko-oikeuden rajoittaminen on demokratian rajoittamista. Kautta historian diktatuureissa oikeus lakkoon on kielletty. Niin oli Neuvostoliitossa ja niin on tämän päivän Kiinassa.

Viikon henkilö - Timo Räty

Tutustuin Timo Rätyyn 1990-luvun alkuvuosina. Hän oli lakimiehenä SAK:n oikeudellisella osastolla. Olin silloin SAK:n hallituksen jäsen ja SAK:n oikeudellisen valiokunnan puheenjohtaja. SAK:n palveluksessa olleet lakimiehet olivat läsnä kokouksissa ja muissa valiokunnan järjestämissä tilaisuuksissa.

Timo Räty siirtyi SAK:sta lakimieheksi AKT:hen muutama vuotta myöhemmin, kun itse olin jo jättänyt AKT:n puheenjohtajan tehtävät vuonna 1994.

Vuonna 2001 Timo Räty valittiin AKT:n puheenjohtajaksi. Liitto sai jälleen juristi-puheenjohtajan Kauko Lehikoisen kauden jälkeen.

En voi väittää tuntevani Timo Rätyä erityisen hyvin. Silloin tällöin olemme tavanneet. Nyt olemme molemmat SDP:n liikennepoliittisessa työryhmässä; Timo jäsenenä ja minä puheenjohtajana.

Timo Räty on lahtelainen. Hän asuu edelleen siellä ja käy pääosin bussikyydillä Helsingissä töissä AKT:n toimistossa. Hänessä on se erikoisuus, että hänellä ei ole ajokorttia, vaikka on automiesten puheenjohtaja.

Nyt Timo Rädyllä on kova paikka lakkojohtajana. Tunnen sympatiaa.

Risto Kuisma