Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 1.12.2004

Kirjoitan viikoittain ajankohtaisen kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan tai tapahtumaan. Kerron myös viikon henkilöstä omia vaikutelmia.

Tupo tuli?

Alkuviikosta keskusjärjestöjen ja valtion välillä syntyi neuvottelutulos uudesta tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta. Tuli tavallinen tupo. Tupo tuli - ainakin tähän mennessä - helposti.

Pituus on hieman poikkeuksellinen, 2,5 vuotta. Kun entistä sopimuskautta on vielä jäljellä muutama kuukausi, niin sopimuskausi jatkuu lähes kolme vuotta kun tupo on voimassa syksyyn 2007. Se merkitsee, että uudesta tuposta väännetään kättä vasta seuraavan eduskunnan ja seuraavan hallituksen aikana.

Matti Vanhasen hallitukselle tupon pituus oli ilmeisesti suurin saavutus. Tavallisen oloinen hallitus sai tavallisen tupon.

Palkankorotustaso on maltillinen. Veronalennukset, joista on paljon puhuttu, jäivät lähes mitättömiksi. Ensi vuonna verotus ei ole todellisuudessa alenemassa lainkaan. Seuraavana vuonna verojen kevennys jää myös pieneksi.
Toisaalta tupo ei luonnollisesti estä hallitusta päättämästä myöhemmin suuremmista veronalennuksista.

Uudelle EK:lle motiivina sopuun oli muun ohella se, että järjestö osoitti näin sopimus- ja toimintakykynsä. Tämä seikka oli tärkeä myös työnantajien uusille johtohenkilöille.

Tupon aikatauluja sotkenut AKT:n lakko taisi, ironista kyllä, enemmän edistää kuin haitata keskusjärjestöjen sopimista. Lakko purki suurimpia paineita, höyryjä ja energiaa. Samalla yhteinen projekti AKT:n lakon lopettamiseksi lähensi keskusjärjestöjen ja erityisesti SAK:n ja EK:n johtomiehiä.

Nyt tuposta on vasta neuvottelutulos. Pari sopimusalaa ilmoitti jo siitä irtaantuvansa ilman liittojen alakohtaisia neuvotteluja. Miten muilla aloilla käy, se selviää parin viikon kuluessa. Liittokohtaiset neuvottelut myös ratkaisevat uuden tupon kohtalon. Tuleeko siitä sopimus, vai jatkuuko tuponäytelmä jatkonäytöksiin niin kuin on monesti käynyt.

Viikon henkilö - Leif Fagernäs

Tapasin Leif Fagernäsin muutama vuosi sitten Berliinissä. Olin siellä eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan valtuuskunnan puheenjohtajana. Leif Fagernäs oli silloin Suomen suurlähettiläs Saksan Liittotasavallassa, Berliinissä. Hän oli muun lähetystön henkilökunnan kanssa organisoinut toiveidemme mukaisen ohjelman. Hän teki hyvän ja asiantuntevan vaikutuksen, kuten yleensä suomalaiset lähettiläät.

Leif Fagernäsin valintaa uuden TT:n ja PT:n yhdistävän Elinkeinoelämän keskusjärjestön, EK:n, toimitusjohtajaksi, voi pitää vähintään yllättävänä. Fagernäs on ollut koko uransa diplomaatti. Hänen veljensä, Peter Fagernäs, on sen sijaan ollut elinkeinoelämän huippupaikoilla pankeissa ja muissa rahoitusalan johtotehtävissä.

Tuore tupo on Fagernäsin kisällinnäyte työmarkkinajohtajana. Jo sitä ennen AKT:n lakon selvittely oli tulikoe uudelle työnantajajohtajalle.

Kannuksensa elinkeinoelämän johtotehtäviin Fagernäs hankki toimiessaan diplomaattina pitkän ajan kauppapoliittisissa tehtävissä. Hän teki yritysjohtajiin hyvän vaikutuksen, joka muistettiin, kun EK:lle etsittiin toimitusjohtajaa.

Risto Kuisma