Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 12.1.2005

Kirjoitan viikoittain ajankohtaisen kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan tai tapahtumaan. Kerron myös viikon henkilöstä omia vaikutelmia.

Presidenttivaalipeli käynnistyy

Tämä vuosi, 2005, on siitä poikkeuksellinen, ettei ole mitään yleisiä vaaleja. Demokratiaan kuuluvat vaalit, mutta ajoittain ne hengästyttävät politiikan ammattilaista. Vaikka ei olisi itse ehdokkaana, on vaalityössä oltava mukana.

Vaikka ei ole vaaleja, niin presidenttivaalikampanjat ovat hyvässä vauhdissa syksyllä ja erityisesti loppuvuodesta. Onhan vaalien ensimmäinen kierros jo tammikuussa 2006.

Vaikka vaaleihin on aikaa vielä reilu vuosi, on presidenttipeli jo käynnissä. Ehdokkaita ei ole vielä virallisesti olemassa, mutta ne voi jo pitkälti arvata.

Olen melko varma, että Tarja Halonen pyrkii toiselle kaudelle. Eläkkeelle hän tuskin jää, mutta tarjous korkeasta kansainvälisestä tehtävästä voisi muuttaa suunnitelmat jatkokaudesta.

Keskustan ehdokas on pääministeri Matti Vanhanen, ellei mitään mullistavaa satu.

Kokoomuksella on presidenttiehdokas hukassa, ellei Sauli Niinistö suostu. Viimeksi hän kieltäytyi pitkän pohdinnan jälkeen. Nyt kun on kulunut pari vuotta päivänpolitiikan ulkopuolella ja pääosin Luxemburgissa, voisi paluu kotimaan politiikkaan houkutella Euroopan Investointipankin varapääjohtaja Niinistöä.

Vasemmistoliiton arvelisin menevän Tarja Halosen taakse. Jos oma ehdokas asetetaan, olisi se Suvi-Anne Siimes.

Vihreät päätyvät omaan presidenttiehdokkaaseen, joka luultavasti on toisen kerran nykyinen kansanedustaja Heidi Hautala.

Tuskin Perussuomalaiset malttavat jäädä presidentinvaaleissa sivuun. Ehdokas lienee puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Soini.

Ruotsalaisen kansanpuolueen ja Kristillisdemokraattien osalta tilanne on epäselvä. Itse vaaleissa niiden ehdokkailla ei ole juuri mitään voitettavaa, mutta kokonaan sivuun jääminenkään ei houkuttele.
RKP:llä ei liene nyt käytettävissä kaksinkertaista ehdokasta Elisabeth Rehniä. Kristillisillä ei myöskään ole tiedossa itsestään selvää vetovoimaista presidenttiehdokasta.

Vuoden 2000 vaalien ehdokkaista mukana tuskin on muita kuin Halonen ja Hautala.
Vuodet vierivät. Siitä on jo viisi vuotta, kun olin Remonttiryhmän presidenttiehdokas.

Viikon henkilö - Heidi Hautala

Tutustuin Heidi Hautalaan erityisesti vuoden 2000 presidentinvaalien yhteydessä. Presidentinvaalien myönteisiin puoliin kuului kokemuksen ohella se, että tutustui hyvin muihin ehdokkaisiin.

Ensimmäisen kerran olin tavannut silloisen kansanedustaja Heidi Hautalan 1990-luvun alkupuolella joissain ammattiyhdistysliikkeen tilaisuuksissa, joissa hän edusti Vihreitä.

Ensimmäisen eduskuntakauden loppupuolelta alkaen aina vuoden 2003 eduskuntavaaleihin asti Hautala toimi kahdeksan vuoden ajan Euroopan parlamentin jäsenenä.

Vuosina 1991-95 Hautala oli helsinkiläinen kansanedustaja, mutta 2003 vaaleissa edelleen helsinkiläinen Heidi Hautala valittiin eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä.

Heidi Hautala kuuluu Vihreiden kokeneeseen vanhaan kaartiin. Hän oli 1987-1991 Vihreiden puheenjohtaja. Koulutukseltaan Hautala on maatalous- ja metsätieteiden maisteri.

Politiikan Hautala aloitti Helsingin kaupunginvaltuustossa jo 20 vuotta sitten; 1985.

Eduskunnassa olemme molemmat EU-asioita käsittelevän Suuren valiokunnan jäseniä.

Vaikka Heidi Hautala yrittää olla yhteistyökykyinen, herättää hän monissa poliitikoissa myös antipatiaa.

Tyyliltään Hautala on aika lailla erilainen kuin toinen Vihreiden kokenut naispoliitikko Satu Hassi, joka puolestaan siirtyi viime kesänä eduskunnasta Euroopan parlamenttiin.

Risto Kuisma