Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 16.2.2005

Kirjoitan viikoittain ajankohtaisen kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan tai tapahtumaan. Kerron myös viikon henkilöstä omia vaikutelmia.

Yhdistystoiminnasta

On sanottu, että Suomi on yhdistysten luvattu maa. Suomessa erilaisia yhdistyksiä on paljon ja yhdistystoiminnalla on yhteiskunnalle tärkeä merkitys. Jokainen suomalainen kuuluu keskimäärin useaan yhdistykseen. Itse olen melkein yhdistys- ja järjestötoiminnan ammattilainen. Olen kuulunut ja kuulun lukuisiin yhdistyksiin.

Ensimmäinen yhdistys johon liityin, oli kotikyläni Säämingin Kallislahden urheiluseura Kallislahden Viesti.

Myöhemmin olin 20 vuotta yhdistyksen, Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliitto, AKT ry:n, palveluksessa, josta ajasta 16 vuotta päätoimisena puheenjohtajana.

Ammattiliitot ovat myös yhdistyksiä. Samanlaisia merkittäviä yhdistyksiä ovat poliittiset puolueet, MTK, työnantajajärjestöt jne. Liitot ovat yhdistysten yhdistyksiä.

Tällä hetkellä olen mm Laukkosken Työväenyhdistyksen puheenjohtaja, hallituksen jäsen Myllyhoitoyhdistyksessä ja Raittiuden Ystävissä, varapuheenjohtaja Tanssiteatteri Raatikon kannatusyhdistyksessä sekä valtuuston jäsen Miessakit ry:ssä ja Karjalan Liitossa. Tavallisena jäsenenä olen lukuisissa yhdistyksissä.

Yhdistys on organisaatio, joka toimii jonkin asian tai "aatteen" hyväksi. Yhdistyksen päämäärä ei voi olla taloudellinen toiminta, vaan sitä varten ovat olemassa erilaiset yhtiöt.

Yhdistyksen päämäärä - aate - määritellään säännöissä. Säännöt ja yhdistyslaki muodostavat sen kehyksen, jossa yhdistys toimii.

Yhdistyksen muodostavat jäsenet. He ovat tasavertaisia ja käyttävät valtaa "mies ja ääni" -periaatteella. Yhdistys hyväksyy itse jäsenensä. Jäsenellä on aina oikeus erota yhdistyksestä. Yhdistys voi erottaa jäsenensä säännöissään mainituilla perusteilla. Jäsenen tärkein oikeus on osallistua ja käyttää valtaa yhdistyksessä. Tärkein velvollisuus on maksaa jäsenmaksu ja olla lojaali yhdistykselleen.

Kokoukset ovat tärkeä osa yhdistystoimintaa. Niissä tehdään päätökset. Vaikka kokoukset joskus koetaan turhaksi byrokratiaksi, ovat ne välttämättömiä. Vuosikokouksen ja muiden kokousten lisäksi yhdistyksen asioista vastaa hallitus ja puheenjohtaja. Pakollisia toimielimiä ovat myös tilintarkastajat; vähintään yksi.
Yhdistyksen hallituksen on pidettävä jäsenluetteloa ja kirjaa tileistä ja toiminnasta.

Toimiva yhdistys tarvitsee jäseniä. Toisaalta vain mielekäs toiminta houkuttaa jäseniä. Toimintaan tarvitaan myös voimavaroja; rahaa. Jos on paljon jäseniä ja paljon toimintaa, yleensä tarvittavat voimavarat on helpompi hankkia.

Yhdistyksen kannalta on tärkeä ymmärtää se mihin pyritään. Mikä on yhdistyksen tarkoitus? Mikä on yhdistyksen päämäärä?
Jos yhdistyksen tarkoitus ei kiinnosta kansalaisia, ei tällaisella toiminnalla ole hyviä edellytyksiä. Toisaalta, jos tärkeää asiaa tavoitteleva yhdistys ei toimi hyvin, ei menestyskään ole hyvä.

Jokainen yhdistyksessä toimiva tietää, että yhdistyksen menestys riippuu paljon siitä, kuinka hyvät ja tarmokkaat henkilöt yhdistyksen vastuupaikoilla toimivat.

Viikon henkilö - Manu Auvinen

Tutustuin, nyt 81-vuotiaaseen, Manu Auviseen alle 10-vuotiaana pikkupoikana. Manu Auvinen oli silloin kolmissakymmenissä. Hän oli kotikyläni Kallislahden ja kotikuntani Säämingin keskeinen hahmo.
Manu Auvinen oli pitkään mm Säämingin kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Kotikylässäni hän oli urheiluseuran ja työväenyhdistyksen johtomiehiä. Kallislahden Työväentalolla häneen usein törmäsin, kun itse olin siellä erilaisissa urheilutapahtumissa ja -harjoituksissa.

Sosialidemokraatti Manu Auvinen oli siviiliammatiltaan Kelan piiriasiamies ja myöhemmin paikallisjohtaja. Auvinen päätti monikymmenvuotisen poliittisen toiminnan, kun saavutti eläkeiän. Hän palasi nuoruuden urheiluharrastuksiin. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana hän on voittanut hiihdossa yli 30 maailmanmestaruusmitalia, muista palkinnoista puhumattakaan.

Hänen harjoittelumääränsä ovat uskomattoman suuret. Keskimäärin hän hiihtää talvessa yli 3000 kilometriä ja enimmillään yli 4000 kilometriä. Lisäksi tulee "jalkalenkkejä", pyörälenkkejä ja rullasuksiharjoituksia tuhansia kilometrejä.
Manu Auvinen on todellinen teräsvaari, kuten paikallislehti Itä-Savo äskettäin kirjoitti.

Ei poliittinenkaan omena ole kauas puusta pudonnut; Manun pojat ovat molemmat sosialidemokraatteja ja kaupunginjohtajia; Jorma Savonlinnassa ja Markku Harjavallassa. Jorma ja Markku ovat lapsuuteni kilpakumppaneita Kallislahden Viestin riveistä.

Kun viime vuosina olemme järjestäneet "Kallislahden poikien" tapaamisia, on Manu Auvinen ollut aina niissä mukana.

Risto Kuisma