Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 1.6.2005

Kirjoitan viikoittain ajankohtaisen kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan tai tapahtumaan. Kerron myös viikon henkilöstä omia vaikutelmia.

Ranskalaiset tyrmäsivät EU:n perustuslain

Viime sunnuntain kansanäänestyksessä Ranska hylkäsi selvin numeroin ehdotuksen "EU:n perustuslaiksi". Kansanäänestyksen tulos on Ranskan perustuslain mukaan sitova.

Ennen äänestystä Ranskassa ja muualla EU:ssa korostettiin äänestyksen merkitystä. Erityisesti perustuslain kannattajat korostivat mahdollisen hylkäyksen vievän EU:n kriisiin. Nyt kielteisen tuloksen selvittyä, sen merkitystä on vähätelty.

Ranskan tulosta on myös selitelty monella lailla. On väitetty, että tulos ei koske perustuslakia vaan Ranskan sisäpolitiikkaa, Turkin EU-jäsenyyttä tai EU:n palveludirektiiviä. Selittely on selittelyä. Perustuslaki on hylätty eikä se selittämällä muuksi muutu. Vähintään kansanäänestyksen tulos ilmaisee tyytymättömyyttä ja epäluottamusta EU:hun. Tyytymättömyyttä on muuhunkin kuin ns. perustuslakiin.

Perustuslakiehdotus on epäselvä ja huono. Se ei ole myöskään mikään oikea perustuslaki. EU:lla, joka ei ole valtio, ei voi edes olla varsinaista perustuslakia. Menettely perustuslakiehdotuksen laatimiseksi oli huono ja epäselvä. Perustuslain voi säätää vain suoralla kansanvaalilla valittu elin, ei mikään konventti tai vastaava.

Konventtiedustajat erkanivat osittain todellisuudesta, kuten koko Euroopan Unioni. He myös unohtivat valtuutensa, tehtävänsä ja sen, mitä he edustivat.

En sure suuresti Ranskan hylkäävää tulosta. Se voi olla tervetullut muistutus EU:n ylimielisyydestä, joka liikkuu runsaasti kansalaisten arkitodellisuuden yläpuolella. Ei ole aivan perusteetonta pelätä, että EU:sta kehittyy joskus samanlainen jättimäinen byrokratia kuin oli muinainen Neuvostoliitto. Erityisesti pyrkimys keskittää kaikki valta Brysseliin on huolestuttavaa.

Nyt yritetään jatkaa sopimuksen hyväksymistä muissa maissa. Se ei ole välttämättä järkevää, koska nykyinen ehdotus ei voi kuitenkaan tulla voimaan. Suomen osalta kannattaisi harkita, toisin kuin hallitus esittää, käsittelyn keskeyttämistä.

EU:n suurin ongelma on sen erkaantuminen kansalaisten elämästä. Myös terve järki näyttää olevan vähäisessä osassa Unionin toiminnassa. Itse kannatin Suomen EU-jäsenyyttä ensimmäisten joukossa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana oma kriittisyyteni Euroopan Unionin toimintaan on lisääntynyt. EU-kriittisyyteen ei auta perusteeton Unionin kehuminen tai kelvottoman ns perustuslain ylistäminen.

Viikon henkilö - Jari Leppä

Keskustan kansanedustaja Jari Leppä tuli Pertunmaalta, Mikkelin vaalipiiristä eduskuntaan 1999. Maanviljelijä Jari Leppä on ollut sekä jäsenenä että varajäsenenä maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Tässä yhteydessä olen häneen myös tutustunut.

Viime kesänä vierailin myös Lepän nykyaikaisella maatilalla. Erityisesti karjatilan navettarakennus on huippuluokkaa. Lypsykarjan lisäksi tilalla hoidetaan hevosia.

Tilaa viljellään yhdessä Jari Lepän vaimon, agrologi Katri Lepän, omistaman maatilan kanssa. Keskustan maanviljelijäsiivessä Leppä edustaa nuorekasta näkökulmaa. Hän on syntynyt vuonna 1959 ja on koulutukseltaan maanviljelysteknikko. Ulkoiselta olemukseltaan ja tyyliltään Jari Leppä ei tuo ensimmäiseksi mielikuvaa maanviljelijästä.

Jari Leppä on ollut Pertunmaan kunnalliselämässä mukana pitkään ja on kunnanvaltuuston puheenjohtaja vuodesta 1997 alkaen.

Jari Leppä on eduskunnan talousvaliokunnan jäsen, sotilasarvoltaan kapteeni ja ajelee Pertunmaalta eduskuntaan Audilla.

Risto Kuisma