Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 29.6.2005

Kirjoitan viikoittain ajankohtaisen kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan tai tapahtumaan. Kerron myös viikon henkilöstä omia vaikutelmia.

Karjalan kysymys

On vähemmän tavallista, että samoissa juhlissa puhuu sekä pääministeri että Tasavallan Presidentti. Karjalan Liiton Kesäjuhlissa Lahdessa molemmat maamme korkeat päättäjät olivat paikalla.
Pääministeri Matti Vanhanen, joka oli myös Kesäjuhlien virallinen suojelija, puhui lauantain avajaisjuhlassa ja Presidentti Tarja Halonen sunnuntain pääjuhlassa.

Molemmat käsittelivät puheissaan karjalaisuutta, mutta myös niin sanottua Karjalan-kysymystä. Molemmat puhuivat tiukasti sen mukaan, mikä tilanne on tänään. Kun Berliinin muurikin, täysin yllättäen, sortui, on selvää, että historia voi tarjota lyhyelläkin aikavälillä suuria yllätyksiä. Kuka olisi vielä 1980-luvulla uskonut, että Viro on muutaman vuoden kuluttua itsenäinen? Viron itsenäistyminen jo pelkästään on paljon suurempi juttu kuin Karjalan palautus.

Reaalipolitiikalla on vahvat perusteet, mutta sen suurin virhe on yleensä se, että nykytilan oletetaan jatkuvan ilman muuta ainakin lähivuodet. Visiot puuttuvat Karjala-kysymyksessä hyvin laajasti ja erityisesti virallisesta ulkopolitiikasta.

Vaikka pääministeri Vanhanen on syntyjään karjalaisia, isän suku on Vuoksenrannasta, oli hänen puheensa palautustoiveiden kannalta tylympi kuin Presidentti Halosen puhe. Moni kuulija oli ymmärtänyt puheen muutaman lauseen niin, että Vanhanen olisi todennut Karjalan alueen olevan ikiajoiksi ja lopullisesti menetetty. Muutoin Vanhasen puhetta pidettiin taitavana ja hyvin mietittynä tilanteen kuvauksena.

Presidentti Halonen käytti puheessaan paljon aikaa Karjalan historiaan ja kulttuuriin. Hän puhui myös ulko- ja EU-politiikasta. Karjalan Liitolle hän antoi kiitosta.

Presidentti viihtyi hyvin juhlissa, vaikka itse pääjuhla kesti peräti kolme tuntia. Hänellä oli aikaa vielä juhlan jälkeen istua meidän isäntien kanssa melkein tunnin. Osansa asiaan oli tarjolla olleella Karjalan-paistilla ja piirakoilla. Myös puoliso Pentti Arajärvi sai osansa karjalaisesta vieraanvaraisuudesta piirakkapaketin muodossa. Presidentin puoliso oli Huippuvuorilla eikä siten paikalla Lahdessa.

Karjalaiset juhlat kokosivat jälleen suuren joukon yhteen. Lahdessa viikonlopun aikana oli 15 -20 000 karjalaista. Sunnuntain pääjuhlassa Lahden Suurhallissa oli yleisöä 6000 henkeä. Luku on suuri, kun tilaisuuteen ei ollut vapaata pääsyä, vaan peräti 10 euron pääsymaksu.
Juhlakulkueessa oli 2000 marssijaa ja lisäksi kadunvarret Lahdessa aivan täynnä.

Lauantaina osallistuin Karjalaisen Nuorisoliiton kansantanssikonserttiin konservatorion salissa ja Viipurin Lauluveikkojen kirkkokonserttiin Ristinkirkossa. Molemmissa tilaisuuksissa oli yleisöä tuvan täydeltä. Itse olin paikalla paitsi karjalaisena, niin erityisesti Karjalan Liiton I varapuheenjohtajana.

Karjalaisuus on noususuunnassa. Sen liepeille on Karjalan Liiton ulkopuolelle syntynyt jo kolme pienempää järjestöä. Näillä ns palauttajajärjestöillä on radikaali linja suhteessa Karjala-kysymykseen. Vahinko, että asian tiimoilta on käyty riitaa, joka on näkynyt myös julkisuudessa. Yhteistyö on voimaa myös Karjala-kysymyksessä.

Osasyynä karjalaisuuden uuteen nousuun on yleisesti lisääntynyt kiinnostus omiin juuriin. Tämä on tuonut Karjalan Liiton jäsenyyteen lukuisia sukuseuroja ja runsaasti nuorempia toisen polven ja nuoria kolmannen polven siirtolaisia.

Viikon henkilö - Pentti Karvonen

Karjalan Liiton toiminnassa olen tutustunut Pentti Karvoseen. Hän on toiminut pitkään Karjalaisseurojen Uudenmaan piirin puheenjohtajana. Porvoolainen Karvonen on myös Karjalan Liiton hallituksen jäsen. Toimintalinjaltaan hän on rohkeammalla kannalla kuin Liiton hallinnon enemmistö. Hänen ja omani ajatukset karjalaisuudesta ovat monissa asioissa lähellä toisiaan.

Pentti Karvonen ajoi sitkeästi Karjalan Liittoon jäsenmaksujen selkeää ja oikeudenmukaista järjestelmää. Tämän vuoden liittokokous hyväksyi viimein uudistuksen, jota olin myös itse edistämässä.

Siviilityönsä Pentti Karvonen teki kelloseppänä. Hän on myös takavuosien tunnettuja urheilutähtiä; juoksija ja erityisesti estejuoksija, joka oli aikanaan Suomen ehdoton huippu ja saavutti myös kansainvälistä menestystä.

Pentti Karvonen on tarkka ja täsmällinen järjestömies, joka on edelleen myös erinomaisessa fyysisessä kunnossa.

Risto Kuisma