Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 17.8.2005

Kirjoitan viikoittain ajankohtaisen kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan tai tapahtumaan. Kerron myös viikon henkilöstä omia vaikutelmia.

Historiankirjoitusta

Kesän "urakka" on ollut Pornaisten Laukkosken Työväenyhdistyksen 100-vuotishistorian kirjoittaminen. Pelkkä kirjoittaminen ei riitä, vaan ensin on tutkittava historiaa.

Tuija aloitti urakan jo viime vuonna, kun hän oli kolmen kuukauden opintovapaalla. Tuija keräsi aineistoa ja haastatteli yhdistyksen veteraanijäseniä. Kirjallista materiaalia, aina vuosisadan alusta lähtien, kertyi yllättävän paljon. Yhdistyksen pöytäkirjat ovat säilyneet alkuvuosilta yllättävän hyvin. Vanhoja pöytäkirjoja lukiessa avautuu mennyt maailma. Vanhoja asiakirjoja tutkiessa oppii pian lukemaan myös niiden rivien välistä.

Kirjoitustaito ei ollut sata vuotta sitten itsestäänselvyys. Pöytäkirjoja on kirjoitettu monenlaisilla käsialoilla paksuihin mustakantisiin kirjoihin, joihin on sopinut lukuisten vuosien pöytäkirjat. Käsialojen ymmärtäminen on ajoittain ollut vaikeaa. Myös lauserakenteet ovat monesti niin monimutkaisia, että on ollut vaikea tulkita niiden oikea sisältö. Se mitä asioita pöytäkirjoihin on kirjattu, on vaihdellut melkoisesti vuosikymmenten mittaan.

Laukkosken Työväenyhdistyksen toimintaa ja koko kylän elämää on hallinnut Työväentalo. Se nousi vuokratontille melkein heti yhdistyksen perustamisen jälkeen ja täyttää 2007 jo sekin 100 vuotta. Työväentalo siirrettiin 1950 omalle tontilleen muutaman sadan metrin päähän entisestä paikastaan. Perheemme talo sijaitsee vanhan ja uuden Työväentalon tontin välisellä alueella. Vanha tontti Isonniityntien varrella on vain pari sataa metriä meiltä. Nykyinen Työväentalo näkyy ikkunastamme pellon vastapäisellä reunalla.

Työväentalo oli vanhoina vuosikymmeninä kylän keskus. Ei ollut televisiota, ei radiota, ei kulkuvälineitä eikä edes kunnon teitä. Aika, myös vähäinen vapaa-aika, vietettiin omassa kylässä.
Kokousten ohella Työväentalolla pidettiin iltamia, tansseja, myöhemmin katsottiin elokuvia sekä tietysti järjestettiin erilaisia perhe- ja muita juhlia. Työväentalolla tapahtui käytännössä joka päivä jotain.

Työväenyhdistyksen yhteydessä ja Työväentalolla toimi Voimistelu- ja urheiluseura Taimi, Nuoriso-osasto, Naisosasto, Maa- ja sekatyöväen ammattiosasto, Näytelmäkerho, Puhujaseura, opintokerhot jne. Taloa käyttivät paljon paikkakunnan muut yhdistykset, joilla ei ollut omia taloja.

Raakatekstiä työväenyhdistyksen historiasta on kasassa jo melkoisesti. Tekstin hiominen, tarkistaminen ja karsinta on edessä. Myös historian aukkoja on täydennettävä.

Tavoitteena on julkaista historiasta kirja ensi vuonna. Kirjan painaminen maksaa, ja painatuskustannuksista on kasassa nyt vasta 500 euroa, kun Pornaisten kunta myönsi kulttuurirahaston avustusta.

Painetun kirjan lisäksi historiaprojektin tuloksena on laaja aineisto Työväenyhdistyksen toiminnasta 100 vuoden ajalta. Hankkeen tuloksena on saatu koottua alkuperäistä aineistoa eri lähteistä. Työväenyhdistyksen historiallinen arkisto on tarkoitus myöhemmin luovuttaa Työväen Arkistoon säilytettäväksi.

Historiaa tutkiessa olen saanut elävän kurkistuksen menneen ajan tapahtumiin ja ajatteluun. Vaikka olen historian harrastaja, on tutkimus antanut uutta ajattelemista. Tuijalla ja minulla on vielä edessä melkoinen työ ennen kuin Laukkosken Työväenyhdistyksen satavuotinen historia on painettuna kirjana. Siihen ei tämä kesä riitä. Tuija on loppuvuoden vuorotteluvapaalla ja viimeistelyyn täytyy ottaa aikaa ensi vuodenvaihteen istuntovapaalta.

Viikon henkilö - Juho Kujala

Pornaisten Laukkoskella 1878 syntynyt Juho Kujala vaikutti enemmän kuin kukaan muu Laukkosken Työväenyhdistyksen perustamiseen 1906. Eduskunnan kansanedustajamatrikkelissa hänen ammatikseen on merkitty; huutolainen, renki, puhuja. Juho (Jussi) Kujala valittiin eduskuntaan kaksi kertaa; vuonna 1914 ja 1917. Silloin hän ei enää asunut Laukkoskella, vaan Tuusulassa, tarkemmin nykyisessä Järvenpäässä.

Jussi Kujala oli avioton lapsi, jonka kasvattivat äidin vanhemmat. Vartuttuaan hän työskenteli Laukkosken maataloissa renkinä. Vieläkin kylällä kiertää hänestä tarinoita; esimerkiksi kuinka hän luki kirjaa hevoskärryissä lantakuorman päällä rengintöissä.

Vuonna 1908 kolmekymmentävuotiaana Jussi muutti työn perässä Porvooseen ja pari vuotta myöhemmin Tuusulaan. Pari vuotta hän oli Helsingin suurissa linnoitustöissä ensimmäisen maailmansodan aikana. Tuusulassa hänellä oli käsityöverstas.

Juho Kujala oli myös poliittisena toimitsijana, puhujana, kuten silloin sanottiin. Hän oli SDP:n Uudenmaan sos.dem. piirin ja eri kunnallisjärjestöjen palveluksessa. Kansalaissodan syttyessä Juho Kujala oli kansanedustaja. Sodan jälkiselvittelyssä hänet tuomittiin vankilaan, jossa hän kuoli 1919 vain 40-vuotiaana. Hänen perheensä, jossa oli viisi lasta, jäi ilman isää.

Tulisieluinen Jussi Kujala oli yksi kansalaissodan traagisista uhreista.

Risto Kuisma