Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 21.9.2005

Kirjoitan viikoittain ajankohtaisen kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan tai tapahtumaan. Kerron myös viikon henkilöstä omia vaikutelmia.

Rahat ja verot

Eduskunta käy parhaillaan valtion tulo- ja menoarvion lähetekeskustelua. Vanhasen hallitus päätti budjettiesityksestään elokuussa ja nyt asia on eduskunnan käsissä. Budjettiesitystä käsitellään eduskunnassa ja sen eri valiokunnissa koko syksyn ajan. Täysistuntoon pääteettäväksi talousarvio tulee joulukuussa. Hallituksen esitys ei läpäise eduskunnan käsittelyä ilman muutoksia, vaan erityisesti menonlisäyksiä tehdään valiokuntavaiheessa.

Joulukuun täysistuntokäsittelyssä tulo- ja menoarviosta äänestetään satoja kertoja. Yleensä nuo äänestykset eivät johda muutoksiin, jotka tehdään jo valiokuntavaiheessa.

Itsestäni tuntuu, että budjetit ovat muuttuneet "virkamiesmäisiksi", rutiininomaisiksi ja säilyttäviksi. Siinä on hyvät puolensa, mutta myös puutteensa. Parasta on peruslinjaltaan terveen valtiontalouden linja.
Huonointa on muuttumattomuus.

Tiehankkeista on julkisuudessa puhuttu paljon; eikä ilman aihetta. Liikennerahaa saavat suuret ja mahtipontiset hankkeet, mutta tavalliset suomalaiset tiet jatkavat rappeutumistaan. Rahaa riittää E-18- tielle, jossa se hyödyttää lähinnä venäläisten rekkarallia. Vaikka ajan itse kesämökille Virolahdelle tuon rekkarallin seassa, en ajattele, että nykymeno on järkevää niin liikenteen kuin se kustannusten osalta.

Tierahojen lisäksi talousarvioon tarvitaan muutosta muutoinkin liikenteen osalta. Sekä autoveroa että polttoaineveroa pitää alentaa. Liikkuminen on liian kallista. Vaikka se on kallista, se on välttämätöntä niin työn, koulun, opiskelun kuin lasten kuljettamisen takia. Kunnollinen, kattava joukkoliikenne on vain lähinnä pääkaupunkiseudulla, muualla henkilöauto on tärkein ja usein ainoa mahdollinen liikkumisväline. Kaikesta henkilöliikenteestä henkilöautojen osuus on yli 80 prosenttia. Tämä totuus unohtuu usein, kun tehdään liikennettä koskevia päätöksiä.

Tein lähes kymmenen talousarvioaloitetta. Teiden, liikenteen ja sen verotuksen ohella tein aloitteita vesihuollon rahoituksesta, rahan lisäämisestä päihdehaittojen torjumiseen sekä sinänsä ehkä vähäpätöiseltä tuntuvasta vanhojen työväentalojen ja vastaavien kunnostuksesta.

Yksi suurimmista, ehkä suurin epäkohta, joka olisi valtion talousarviolla korjattavissa, on kaikkein pienimpien eläkkeiden matala taso. Nyt luvassa on vain viiden euron korotus ja sekin vuoden kuluttua. Tarve olisi vähintään kymmenkertainen. 50 euron korotus kansaneläkkeen perusosaan olisi vähintä mitä pitäisi nyt tehdä ja jatkaa samaa linjaa muutama vuosi eteenpäin. Jokainen joka on läheltä seurannut miten niukan toimeentulon pelkkä kansaneläke mahdollistaa, ymmärtää tämä suuren pienten eläkkeiden epäkohdan.

Viikon henkilö - Olavi Ala-Nissilä

Keskustan kansanedustajaa Olavi Ala-Nissilää en juuri tuntenut ennen vuotta 1995 jolloin tulin eduskuntaan. Ala-Nissilä oli valittu kansanedustajaksi jo edellisissä vaaleissa 1991. Kunnallispolitiikan Ala-Nissilä aloitti jo aiemmin, hän on ollut kotipaikkakuntansa Loimaan kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1982 alkaen ja on nykyään valtuuston puheenjohtaja.

Opiskelun suhteen hänellä on samantapainen tausta kuin minulla, aikuisopiskelijana. 1949 syntynyt Olavi Ala-Nissilä valmistui ensin merkantiksi 1967, merkonomiksi 1969, ekonomiksi 1974 ja kauppatieteen maisteriksi 1977. Lisäksi hänellä on tilintarkastajan HTM-tutkinto vuodelta 1980 ja KHT-tutkinto 1982.

Ennen eduskuntavuosia hän oli Loimaan kauppaoppilaitoksen opettaja lähes 20 vuotta. Kansanedustajan toimen ohella Ala-Nissilä on toiminut tilintarkastajana.

Eduskunnassa hänen pääkenttänsä on ollut valtionvarainvaliokunta, jonka puheenjohtajana hän on toiminut tämän vaalikauden. Hän on myös pankkivaltuuston puheenjohtaja.

Lentopallomies Ala-Nissilä on myös lentopallon SM-liigan puheenjohtaja.

Politiikassa hän on leimautunut talousmieheksi, mutta Keskustan oppositiokaudella 1995-2003 hän piti myös kärkeviä täysistuntopuheenvuoroja.

Muutama vuosi sitten Olavi Ala-Nissilää kohtasi vakava traaginen isku, kun hänen 1980 syntynyt poikansa Kimmo kuoli auto-onnettomuudessa pahassa räntäkelissä.

Nyt Olavi Ala-Nissilä on Suomen ehdokas EU:n tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi. Tähän tuomarinvirkaan Luxemburgiin hän siirtyy ensi maaliskuussa. Samalla hän joutuu jättämään politiikan ja poliittiset luottamustehtävät. Eduskuntaan nousee varamies ja ensi vaaleissa Ala-Nissilä, joka on ollut eduskunnassa maaliskuussa 15 vuotta, ei ole enää ehdolla.

Risto Kuisma