Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 12.10.2005

Kirjoitan viikoittain ajankohtaisen kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan tai tapahtumaan. Kerron myös viikon henkilöstä omia vaikutelmia.

Tarvitaanko valtionyhtiöitä?

Fortumin optiot nyt ja Soneran aiemmin ovat synnyttäneet valtionyhtiöistä vilkkaan keskustelun julkisuudessa; mutta myös politiikan sisäpiirissä. Keskustelu on pyörinyt epäkohtien ja virheiden ympärillä. Erityisesti on keskitytty syyllisten jahtaamiseen ja toisaalta vastuun väistelyyn.

Periaatteellinen keskustelu valtionyhtiöistä, niiden roolista ja ylipäänsä valtion omistamien osakeyhtiöiden tarpeellisuudesta on jäänyt vähälle. Tuo vähäinen keskustelu on koskenut lähinnä valtion osakeomistuksen suuruutta ja pörssiyhtiöiden osalta erityisesti menettelytapakysymyksiä.

Lainsäädännön mukaan osakeyhtiön toiminnan tarkoitus on mahdollisimman suuren tuoton aikaansaaminen osakepääomalle. Tuo tarkoitus sopii huonosti siihen tarkoitukseen, mikä valtiolla on. Valtiolla on käytettävissä parempia organisaatiomuotoja tarkoituksensa toteuttamiseen. Osakeyhtiö on tarkoitettu yksityisen pääoman käyttöön eräänä yritystoiminnan organisaationa.

Toisaalta, jos valtio tarvitsee osakeyhtiötä, onko se mennyt oman toimintapiirinsä ulkopuolelle? Valtion, kuten kunnan ja muiden julkisen vallan yhteisöjen, tehtävät ovat julkisia hallinto- tai palvelutehtäviä. Niitä varten ovat virastot ja valtion laitokset. Julkiseen valtaan kuuluu erottamattomasti kansanvaltaisuus, avoimuus ja laaja julkisuus. Nämä vaatimukset eivät toteudu osakeyhtiössä.

Itse asiassa julkisen vallan toiminta osakeyhtiömuodossa on ristiriidassa maamme perustuslain tarkoituksen kanssa. Erityisen suuria ongelmia on, kun tosiasiallinen merkittävä monopoli toimii täysin valtion omistamana osakeyhtiönä. Tästä ovat huonoja esimerkkejä VR, Posti ja Yleisradio. Niiden oikea toimintamuoto olisi virasto tai liikelaitos.

Osa valtionyhtiöistä toimii yksityisillä markkinoilla. Tällaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi Fortum ja Neste. Näissä yhtiöissä valtio omistaa osakkeiden enemmistön. Käytännössä näistä yhtiöistä puuttuu omistajan vallankäyttö ja valvonta kokonaan.

Yhtiöiden hallituksissa istuu pääosin yksityisten yritysten johtajia. Heidän pitäisi edustaa ja valvoa valtion etua. Miten he sen voivat tehdä, kun heillä on kokemusta vain yritystoiminnasta; ei julkisesta vallasta ja politiikasta, jossa perustuslain mukaan määritellään valtion toiminnan päämäärät niillä valtuuksilla, mitä kansa vaaleissa antaa? Valtion yhtiöiden hallituksissa istuvat yksittäiset virkamiehet eivät myöskään kykene edustamaan valtion tahtoa. Surkuhupaisaa on myös jatkuva vetoaminen pörssisääntöihin, joiden väitetään ohittavan lakien määräykset.

Valtionyhtiöt ovat nykyisellään surkeassa umpikujassa. Niiden alkuperäinen tarkoitus oli synnyttää tuotantotoimintaa sektoreille, joista yksityinen pääoma ei ollut kiinnostunut tai sillä ei ollut tarvittavia voimavaroja. Näillä perusteilla syntyi aikoinaan Neste Oy, Imatran Voima, Kemijoki ja muut aikansa välttämättömät valtionyhtiöt.

Nyt valtionyhtiöt ovat hurahtaneet pörssiyhtiöiksi ja toisaalta valtion julkisia tehtäviä on ryhdytty hoitamaan muuttamalla virastoja ja laitoksia osakeyhtiöiksi.

Lopputuloksena ei voi olla muuta kuin sotkua, skandaaleja ja kansalaisten ihmetystä. Nyt on korkea aika palata lähtöruutuun; tarvitaanko valtionyhtiöitä?

Viikon henkilö - Pekka Nousiainen

Punkaharjun kunnanjohtaja Pekka Nousiainen on nyt toista kautta kansanedustajana. Hän on syntynyt 1945 Enonkoskella ja oli siten jo 54-vuotias aloittaessaan eduskuntauransa.

Keskustalaisella Nousiaisella on takanaan pitkä ura kunnan virkamiehenä. Se alkoi 1972 Liperin kunnan suunnittelu- ja taloussihteerinä, jatkui kunnansihteerinä Liperissä ja kunnanjohtajana Polvijärvellä. Punkaharjun kunnanjohtajaksi hän siirtyi 1986.

Koulutukseltaan Nousiainen on ylioppilasmerkonomi (1968) ja kunnallissosionomi (1972).

Pekka Nousiaisen tapauksessa "omena ei ole pudonnut kauaksi puusta" sillä hänen isänsä, Eino Nousiainen, oli ansioitunut kunnallismies, kuten hänen saamansa kunnallisneuvoksen arvonimi osoittaa.

Eduskuntauralla Pekka Nousiainen on edelleen ollut kunnallismies. Hän on kuntien ylin luottamusmies, toimiessaan vuodesta 2003 lähtien Suomen Kuntaliiton puheenjohtajana. Hänellä on, ja on ollut, lukuisia muita kunnallisia ja maakunnallisia luottamustehtäviä.

Sotilasarvoltaan hän on kapteeni. Puoliso on kotitalouden lehtori ja perheessä on kolme, nyt jo aikuista, lasta.

Ennen eduskuntavuosia en Pekka Nousiaista tuntenut. Nyt eduskunnassa tuttavuuttamme on edistänyt, että olen syntyisin Nousiaisen kanssa samoilta seuduilta Etelä-Savosta, Punkaharjun naapurikunnasta, Savonlinnasta.

Eduskunnassa Nousiainen on tiukka asiapoliitikko, joka hallinnon ohella on kiinnostunut julkisesta taloudesta.

Risto Kuisma