Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 2.11.2005

Kirjoitan viikoittain ajankohtaisen kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan tai tapahtumaan. Kerron myös viikon henkilöstä omia vaikutelmia.

"Verot köyhälistön verta juo"

Otsikon lause on lainaus vanhasta työväenlaulusta. Nykyään valtavirta työväenliikkeessä ajattelee - ainakin virallisesti - toisin. Jotkut ovat ilmoittaneet jopa rakastavansa veroja. Vasemmiston piiristä moni puhuja arvostelee verojen alentamista. Vaikka verot ovat nyt moninkertaiset verrattuna työväenliikkeen alkuaikoihin ja myös "köyhien" verot ovat korkeat, ei verotuksen sisältöön ja tasoon kiinnitetä juuri huomiota.

Vajaa kymmenen vuotta sitten eduskunnassa toimi ns "verokopla", jonka yksi perustaja olin. Ryhmä johon kuului kansanedustajia lähes kaikista puolueista, esitti perusteellista veroremonttia. Silloin tuotiin ensimmäisen kerran suomalaiseen poliittiseen keskusteluun termi "tasavero". Nyt tasavero on otettu laajasti käyttöön myös Euroopassa; esimerkiksi Virossa. Toisaalta tasaverosta on tullut poliittinen termi, jolla vastustetaan verotuksen uudistamista. Termillä pyritään lyömään kielteinen leima niihin henkilöihin jotka vaativat verouudistuksia.

Poliittisen vasemmiston piirissä jotkut poliitikot ovat tehneet "tasaverosta" samanlaisen kirosanan, mikä aiemmin oli sanalla "uusliberalismi".

Suomalaiseen verotukseen tarvitaan perinpohjainen muutos. Nykyinen verotus on epäoikeudenmukainen. Nykyverotus heikentää myös työnteon kannattavuutta ja sitä kautta motivaatiota ahkeruuteen ja työntekoon. Suurimmat ongelman verotuksessa ovat tuloverossa. Eri tulolajeja verotetaan nyt eri tavalla. Tähän ei ole mitään järkevää perustetta. Lisäksi monessa tapauksessa pienistä tuloista joutuu maksamaan korkeamman veron kuin suurista tuloista.

Melkoinen osa suurista ja erityisesti kaikkein suurimmista tuloista, on pääomaverotuksen piirissä. Veroprosentti on silloin 29, kun jo keskituloinen joutuu maksamaan palkka- tai muista vastaavista tuloista suuremman veroprosentin. Toisaalta jo hyvin pienistä tuloista ja myös työttömyyskorvauksista ja muista sosiaalisista tulonsiirroista maksetaan veroja. Se ei ole järkevää eikä oikeudenmukaista.

Yleisesti kaikki ne veronmaksajat, joilla on mahdollisuus muuttaa tulonsa lievemmin verotetuksi pääomatuloksi, niin tekevät.

Kaikille tuloille on saatava sama "tasavero". Se on mahdollista. Kaikkein pienimmät tulot, esimerkiksi alle 1000 euroa kuukaudessa, jätetään verottomaksi. Verotus koskee vain tuon rajan ylittäviä tuloja. Alarajan ylittävää tulon osaa verotetaan samalla prosentilla; esimerkiksi nykyisellä pääomaverotuksen 29 prosentilla. Jos halutaan, voidaan lisäksi laittaa todella suurille tuloille oma kolmas veroluokkansa.

Veroremontti edellyttää, että samoja tuloja verottaa vain yksi taho; joko valtio tai kunta. Vaikka puhutaan "tasaveromallista", on se edellä esitetyssä muodossa voimakkaasti pienituloisia suosiva. Alle 1000 eurosta verot ovat nolla. Kun vain yli 1000 euron tuloja verotetaan, niin esimerkiksi 2000 euron kuukausitulon veroprosentti olisi kokonaisuudessaan 14,5. Vastaavasti 3000 euron tuloilla prosentti olisi 19,4. Mitä suuremmat tulot, sitä lähemmäksi 29 prosenttia verotus lähestyisi.

Pääoman ja muiden tulojen yhdenmukainen "tasavero" ja vain kertaalleen verotettava tulo yksinkertaistaisi verotusta huomattavasti. Se lopettaisi myös pääoma- ja muiden tulojen välisen verokikkailun. Tulojen kaksinkertainen verotus loppuisi. Kaikissa kunnissa tuloveroprosentti olisi sama. Tasa-arvo paranisi.

Edellä hahmotettu "tasaveromalli" olisi oikeudenmukainen. Se suosisi pienituloisia ja kannustaisi työntekoon ja aktiivisuuteen. Se lisäisi yhteistä hyvää, jonka varassa koko yhteiskunta toimii. Nyt asenteet ovat jo kehittyneet veroremontin suuntaan. Nyt pitäisi olla rohkeutta tehdä oikeudenmukainen veroremontti.

Viikon henkilö - Jens Stoltenberg

Norjan uusi pääministeri Jens Stoltenberg oli vuosia Pohjoismaiden Neuvoston jäsen aina tähän syksyyn asti. Nyt hän oli viime viikolla läsnä Pohjoismaiden Neuvoston istunnossa Reykjavikissa pääministerinä.

Harvalla nykypoliitikolla on niin vahva poliittinen perhetausta kuin Jens Stoltenbergillä. Hänen isänsä, Thorvald, oli merkittävä poliitikko, joka toimi mm Norjan puolustus- ja ulkoasiainministerinä. Myös Jensin äiti oli korkeassa poliittisessa virassa valtiosihteerinä.

Muutama vuosi sitten Norjan sosialidemokraattien puheenjohtajaksi noussut Jens opiskeli ekonomiksi ja oli toimittajana ja tutkijana ennen poliittista uraansa. Tosin hän oli jo sos.dem. Nuorisoliiton johdossa ja toimi valtiosihteerinä ympäristöministeriössä Gro Harlem Bruntlandin alaisena.

Jens Stoltenbergillä on aikaisempaa kokemusta valtionvarainministerinä sekä myös elinkeino- ja energiaministerinä. Hänellä sekä Norjan Työväenpuolueella ja koko Norjan poliittisella järjestelmällä on suuri haaste hallita maata täysin uudella punavihreällä hallituskokoonpanolla.

Risto Kuisma