Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 9.11.2005

Kirjoitan viikoittain ajankohtaisen kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan tai tapahtumaan. Kerron myös viikon henkilöstä omia vaikutelmia.

Kuntoilua Laukkoskella

Ensimmäisen maratonin juoksin 1991; sen jälkeen maratoneja on kertynyt kaikkiaan 29. Nuorena olin innokas kilpaurheilija, mutta ura loppui jo ennen yleiseen sarjaan siirtymistä. Neljänkymmenen ikävuoden sivuutettuani tuntui, että nuoruuden "kuntopääoma" oli kulutettu loppuun. Jätin alkoholin ja tupakan, ryhdyin kuntoilemaan ja siinä sivussa paino putosi 40 kiloa.

Maratonin ohella olen etsinyt haasteita monista muista vaativista urheilusuorituksista. Pitkiä hiihtoja, kuten Finlandia-hiihto, on kertynyt kymmeniä. Suunnistuskilpailuja kävin parhaina kesinä kymmeniä. Triathloniakin kokeilin.
Tänä vuonna suoritin elämäni ensimmäisen 10-ottelun, jonka monet näkivät pitkin talvea television Elixir-ohjelmassa.

Uusi vaativa haaste oli myös viime kevättalven Päijänteen Ympäriajo. Tämän lähes tuhat kilometriä pitkän ja kaksi vuorokautta kestävän legendaarisen endurokilpailun selvitin kunnialla maaliin, vaikka en siihen oikein itse ennakkoon uskonut. Viime kesänä ajoin, jo 58-vuotiaana, elämäni ensimmäiset viralliset motocross-kisat.

Muutin 1990-luvun alussa Pornaisten Laukkoskelle. Laukkosken kauniissa kulttuurimaisemassa on ollut mukava lenkkeillä ja hiihtää. Urheiluseurani on lähes 100 vuotta vanha Laukkosken Taimi. Kotojärven ympärijuoksu, jonka reitti menee kotirappuni ohi, on seuran suosittu ja tunnettu lokakuinen hölkkätapahtuma. Kilpaurheilussa Taimen vahvin laji on ollut hiihto, jossa Nurmen veljekset ovat olleet kansallista kärkeä. Kari Nurmi on ikämiessarjoissa voittanut myös SM-tittelejä sekä Finlandia-hiihdon ja Pirkan hiihdon lukuisia kertoja. Taimen Veli Janhunen on ollut ikämiessarjassaan viime vuosina Suomen parhaita maratoonareita.

Hiihto ja yleisurheilu ovat Laukkosken Taimen päälajit. Vireällä maaseutuseuralla, jonka juuret ovat vuosisadan alussa perustetun Laukkosken Työväenyhdistyksen piirissä, on laajaa nuorisotoimintaa. Lasten urheilukoulu, hiihtokoulu, urheilukerho ja leirit ovat tuoneet Taimen toimintaan lapsia, mutta myös heidän vanhempiaan.

Vaikka Laukkosken Taimi on Työväen Urheiluliiton, TUL:n, jäsenseura, on se koko kylä yhteinen urheiluseura. Laukkosken Työväenyhdistyksellä ja Taimella on edelleen yhteistyötä, vaikka Taimi itsenäistyi jo vuosikymmeniä sitten. Laukkosken Työväentalo on myös Taimen tukikohta ja sekä Taimen että Työväenyhdistyksen johdossa on osittain samoja henkilöitä. Viime vuosina on jälleen elvytetty vanha perinne Taimen ja Työväenyhdistyksen yhteisistä koko perheen pikkujouluista Työväentalolla.

Kotikyläni urheiluseuran Laukkosken Taimen ohella urheilen Eduskunnan Urheilukerhossa, suunnistuksessa edustan naapurikaupungin Järvenpään Paloa ja moottoripyörällä kilpailen Sipoon Moottorikerhon jäsenenä.

Viikon henkilö - Mauno Koivisto

Henkilökohtaisesti tutustuin Mauno Koivistoon 1970-luvun lopulla, jolloin hän toimi toista kertaa pääministerinä. Mieleen on jäänyt erityisesti Tanskassa pidetty pohjoismaisten sosialidemokraattisten puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen kokous, johon Koivisto osallistui pääministerinä ja minä SAK:n hallituksen jäsenenä.

Mauno Koivisto matkusti ja oli samassa hotellissa muun porukan kanssa. Hänellä on myös jutunkertojan kykyä, selvisi minulle tuolla reissulla. Mieleen jäi myös Koiviston mainio puhe Tanskan pääministerin illallisilla Kööpenhaminassa.

Myöhemmin Mauno Koivistosta tuli Tasavallan Presidentti; ensin sijainen Urho Kekkosen sairastuttua ja sitten 1981 vaaleissa seurasi selvä voitto. Presidenttiaikoina tapasimme silloin tällöin. AKT:n lehti, "Auto- ja kuljetusala", teki meistä Presidentinlinnassa yhteishaastattelun lehden 80-vuotisnumeroon 1985.

Mauno Koivisto työskenteli nuoruudessaan Turun Satamassa. Hän toimi myös mm sataman ammattiosaston varapuheenjohtajana. Satamatyöntekijät kuuluivat AKT:hen; myös Koiviston entinen ammattiosasto.

Mauno Koivisto kävi oppikoulun työn ohella, kuten minäkin. 1960-luvulla; jolloin Koivisto oli ensin valtionvarainministeri ja sitten pääministeri, pidin häntä esikuvana, kun itse suoritin oppikoulua työn ohella ja yksityisoppilaana.

Mauno Koiviston kansansuosio oli 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla jopa suurempi kuin Tasavallan Presidentti Tarja Halosen suosio tänään.

Risto Kuisma