Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 16.11.2005

Kirjoitan viikoittain ajankohtaisen kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan tai tapahtumaan. Kerron myös viikon henkilöstä omia vaikutelmia.

Juuret vuosisadan alussa

Kesän ja myös syksyn vapaa-ajoista on huomattava osa mennyt historian tutkimiseen ja siitä kirjoittamiseen. Tavoitteena on, että ensi vuonna ilmestyy Pornaisten Laukkosken Työväenyhdistyksen 100-vuotisjuhlakirja.

Historian tutkimisen yhteydessä selvisi, että oikeastaan Laukkosken Työväenyhdistys on perustettu jo vuonna 1904 eikä 1906 kuten yhdistys itse on vuosikymmeniä ajatellut.

Kun Työväenyhdistys perustettiin 1904, Suomi oli Venäjään kuuluva autonominen suuriruhtinaskunta. Silloin meillä ei ollut yhdistymisvapautta. Yhdistyksen perustaminen edellytti senaatin lupaa. Laukkosken Työväenyhdistys Porneesi ei tuota lupaa saanut, vaan yhdistys lakkautettiin jo samana vuonna.

Seuraavana vuonna Venäjältä alkanut poliittinen kuohunta johti myös Suomessa poliittiseen liikehdintään ja myös ns Suurlakkoon. Venäjän hallituksen täytyi antaa periksi ja koitti hieman vapaammat ajat.
Tammikuussa 1906 hyväksyttiin myös Pornaisten Laukkosken Työväenyhdistys virallisesti rekisteriin.

Työväenyhdistys jatkoi toimintaansa, nyt virallisesti, ja otti käyttöön lakkautetun Työväenyhdistyksen omaisuuden mm leimasimen.

Historiantutkimus tuotti siten jo heti aluksi uutta tietoa. Etukäteen oletettiin, ettei yhdistyksen alkuvuosilta olisi säilynyt tietoja. Tuo luulo oli väärä. Vanhoja asiakirjoja löytyi yhteensä kymmeniä kiloja. Tosiasiassa suuremmat puutteet olivat myöhempien vuosien paperien osalta.

Vanhojen suurten ja painavien mustakantisten kirjojen lukeminen oli sukellus menneisiin vuosikymmeniin. Pöytäkirjat ja toimintakertomukset oli kirjoitettu käsin noihin kirjoihin.
Käsialoja ja kirjoitustyylejä oli monia. Välillä oli kaunista kirjoitusta, välillä tekstiä josta oli vaikea saada selvää. Monissa teksteissä oli niin paljon virheitä, että se vaikeutti sisällön ymmärtämistä.

Pöytäkirjoihin on kirjoitettu paljon yksityiskohtia, jotka koskevat käytännön pieniä asioita kuten; kuka ostaa halkoja, hiekkaa, verhot jne. Pöytäkirjoissa on paljon tulevan suunnittelua ja töiden jakoa. Toiminnan sisältöä ja erityisesti poliittisia mielipiteitä lukisi mielellään enemmän. Tosin pöytäkirjoja lukiessa oppi lukemaan myös rivien välistä.

Historiaa olemme tehneet yhdessä Tuijan kanssa, joka on vuorotteluvapaalla työstään PAM-lehden toimittajana. Tekstiä olemme tuottaneet niin paljon, että historia ilmestyy ensi vuonna. Kirjan julkaiseminen on myös taloudellinen ponnistus painokustannusten osalta. Varmaan sekin jotenkin järjestyy.

Viikon henkilö - Kalevi Olin

Ennen vuotta 1995, jolloin molemmat tulimme eduskuntaan, en juuri Kalevi Olinia tuntenut. Tällä hetkellä työhuoneemme ovat melkein vierekkäin uudessa lisärakennuksessa. Kuulumme samaan sos.dem. eduskuntaryhmään. Olemme olleet samanaikaisesti vuosien varrella jäsenenä eduskunnan sivistysvaliokunnassa, tulevaisuusvaliokunnassa ja myös Suuressa eli EU-valiokunnassa.

Kalevi Olin on Jyväskylän Yliopiston liikuntatieteen professori. Suomen lisäksi hän on opiskellut myös Yhdysvalloissa. Hänellä on takanaan jo 1970-luvulta alkanut yliopistoura. Viime vuonna hän kärsi niukan tappion, kun Jyväskylä valitsi uuden kaupunginjohtajan.

Kalevi Olin on Työväen Urheiluliiton puheenjohtaja ja myös vastaavan kansainvälisen liiton, CSIT:n, puheenjohtaja. Hänen oma lajinsa on tennis.

Kalevi Olin on Yleisradion hallintoneuvoston jäsen sekä edustaa Suomea Euroopan Neuvostossa. Eduskunnassa hän on tällä hetkellä ulkoasiainvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen.

Luonteeltaan ja käytökseltään Kalevi Olin on äärimmäisen kohtelias herrasmies.

Risto Kuisma