Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 30.11.2005

Kirjoitan viikoittain ajankohtaisen kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan tai tapahtumaan. Kerron myös viikon henkilöstä omia vaikutelmia.

Perustuslaillinen kriisi

Viime päivinä ylimmät valtiovallan haltijat ovat käyttäytyneet julkisuudessa tavalla, jota voi kutsua kiukutteluksi.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi, että hallituksen kriisinhallintaa koskeva esitys oli osittain Suomen perustuslain kanssa ristiriidassa. Päätösvalta tässä asiassa on perustuslakivaliokunnalla. Kun näin on, ovat hallituksen ja ministerien syyttävät kannat hyökkäys eduskuntaa vastaan.

Todellisuudessa kritiikin taustalla on se, että hallituksen ja presidentin omat suunnitelmat eivät menneet perustuslakiseulan läpi. Hallitus luuli, että riittää se, että presidentti ja hallitus sekä puolueet sopivat asian, jolloin eduskunnalle jää vain siunaajan rooli.

Hallitus unohti asian perustuslaillisen ulottuvuuden ja sen juridisen puolen. Nyt se syyttää perustuslakivaliokunnan jäseniä politikoinnista, kun paremmalla syyllä syytöksen politikoinnista voi kääntää toisinpäin kohti hallitusta.

Erityisesti pitää kysyä nukkuiko oikeuskansleri Nikula, jonka tehtävä hallituksessa on valvoa perustuslain noudattamista. Jo aiemmin eräät oikeuskanslerin tulkinnat ovat herättäneet kritiikkiä siitä, että ne eivät ole olleet puhtaan juridisia, vaan niissä on nähty poliittista painotusta.

Maan hallituksen juridinen asiantuntemus näyttää olleen muutenkin puutteellista tai jääneen muuten vaille huomiota.

Kun hallitus puolustaa esitystään ja hyökkää perustuslakivaliokunnan kimppuun; puhuu se omassa asiassaan. Hallitus puolustaa omia tekemisiään; erityisen innokkaasti puolustavat ne, joilla oli suurin osuus hallituksen puutteelliseen esitykseen.

Uusi perustuslaki on valtion ylimmän johdon työnjaon osalta epäselvä. Kiinnitin tähän asiaan huomiota jo 1990-luvulla, jolloin olin perustuslakivaliokunnan jäsen. Kun uudesta perustuslaista päätettiin, tapahtui se epämääräisten kompromissien perusteella. Silloin kylvettiin myös tämänhetkisen - sinänsä mitättömän riidan - siemen. Perustuslain pitäisi olla selkeä ja mahdollisimman yksinkertainen. Tätä Suomen perustuslaki ei ole.

Perustuslaki voi tulevaisuudessa johtaa suuriin ongelmiin erityisesti presidentin ja maan hallituksen keskinäisten valtasuhteiden välillä. Niistä kriiseistä voi kärsiä koko Suomi.

Eduskunta, jolla on maassa ylin valta, ei myöskään voi olla vain seuraaja, kun hallitus ja presidentti sopivat asioista. Erityisesti silloin kun kyse on perustuslain tulkinnasta, eduskunta käyttää ei vain juridista, vaan myös poliittista valtaa.

Julkisessa keskustelussa hallitus ja sen edustajat haksahtivat haukkumaan väärää puuta.

Viikon henkilö - Markku Rossi

Kuopiosta valittu keskustalainen toimittaja Markku Rossi on tehnyt harvinaisen monta hissiliikettä eduskunnan ja siviilityön välillä. Ensimmäisen kauden hän oli 1991-95 ja sitten varamiehenä muutaman kuukauden 1999. Sitten uudelleen varamiehenä lokakuusta 2000 vaaleihin 2003, jolloin hän tuli valituksi jälleen eduskuntaan.

Edellisellä eduskuntakaudella olin yhtä aikaa Rossin kanssa eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen. Nyt Markku Rossi on mm perustuslakivaliokunnan jäsen ja Keskustan valiokuntavastaava.

Rossi ja muut perustuslakivaliokunnan keskustalaiset jäsenet äänestivät tyhjää viime viikolla, kun valiokunta antoi oman kantansa kriisinhallintalaista.

Tyhjää äänestäminen tällaisessa tilanteessa on poikkeuksellista. Se kertoo voimakkaasta ristiriidasta juridisten seikkojen ja poliittisen paineen välillä.

Rossi on syntynyt Suonenjoella, jossa oli myös kaupunginvaltuustossa vuosina 1977 -1991. Kuopion kaupunginvaltuustossa hän on ollut vuodesta 2001 lähtien. Rossi on mm Alkon hallintoneuvoston jäsen sekä Pohjois-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja.

Risto Kuisma