Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 8.2.2006

Kirjoitan viikoittain ajankohtaisen kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan tai tapahtumaan. Kerron myös viikon henkilöstä omia vaikutelmia.

Alas keinotekoiset rajat

Kuntien olemassaolo ei ole itsetarkoitus, vaikka kunnallisesta itsehallinnosta säädetään perustuslaissa. Paikallis- ja aluehallintoa tarvitaan, mutta sen ei välttämättä tarvitse perustua kunnalliseen itsehallintoon, vaan vastuu voi olla suoraan valtiolla.

Ydinkysymys on, miten palvelut voidaan järjestää kansalaisille mahdollisimman hyvin ja taloudellisesti. Todellinen tilanne kunnissa on tässä suhteessa hyvin erilainen. Samanlaista on vain niitä koskeva lainsäädäntö.

Suurimmissa kunnissa väestömäärä on satojatuhansia ja pienemmissä vain satoja. Pinta-aloissa on kuntien välillä yhtä suuria eroja.

Kuntien nykyiset ongelmat ovat hyvin erilaiset; osin vastakkaiset. Monen kunnan ongelmien syy on väestökato. Toisaalta on lukuisa joukko kuntia, joiden vaikeuksien takana on liian voimakas asukasmäärän kasvu.

Ongelmia ei voida ratkaista, jos ei hyväksytä, että on olemassa erilaisia kuntia. Tämän tosiasian tulisi näkyä lainsäädännössä ja kuntauudistuksessa. Kuntien nykyisiä ongelmia ei voi ratkaista millään yhtenäisellä, kaikkia kuntia koskevalla uudistuksella.

Eri seudut ja eri kunnat tarvitsevat erilaisia malleja kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseen.

Se mikä on hyvä malli tiheään asutussa ruuhka-Suomessa, ei ole mahdollinen muualla. Jos halutaan säilyttää yhtenäinen kuntamalli koko Suomessa, se on mahdollista vain siirtämällä merkittävä osa nykyisistä kuntien tehtävistä valtion hoidettavaksi. Tämä olisi paluuta vanhaan valtion ja kuntien väliseen työnjakoon.

Tehtävien siirto valtiolle on hyvä keino palvelujen uudistamiselle. Nykyisillään kansalaisten palvelutasossa on suuri eroja sen mukaan , missä kunnassa sattuu asumaan.

Pääkaupunkiseutu ja sen kehyskunnat ovat oma alueensa kuntauudistuksessa. Terveellä järjellä ajatellen Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat yksi kunta. Nykyiseen järjettömään tilanteeseen ei ole muita kuin poliittisia syitä. Kuntarajat ovat näiden kuntien välillä täysin keinotekoisia ja perusteettomia.

Voimakkaasti kasvavat kehyskunnat tarvitsevat myös rakennemuutoksia. Kuntaliitoksilla voidaan palauttaa pirstoutunutta rakennetta terveemmäksi. Lisäksi tarvitaan kuntien tehokkaampaa yhteistyötä keskenään sekä yhteistyötä Suur-Helsingin kanssa.

Pääkaupunkiseutu ja sen kehyskunnat muodostavat yhtenäisen työssäkäyntialueen. Tämän tosiasian täytyy näkyä myös alueen palvelu- ja kuntarakenteessa. Turhat keinotekoiset hallinnolliset rajat on lyötävä alas.

Väestökasvualueen kunnissa tarvitaan liitosten ja yhteistoiminnan ohella myös valtion nykyistä suurempaa vastuunottoa väestön palveluista.

Viikon henkilö - Jyri Häkämies

Kokoomuksen kansanedustaja Jyri Häkämies on jo toisen polven kansanedustaja. Hänen veljensä Kari Häkämies, joka oli myös ministeri, tuli eduskuntaan jo 1987, kaksitoista vuotta veljeään aiemmin.

Tunsin jo Jyri Häkämiehen isän, Erkki Häkämiehen, joka oli Kymenläänin kokoomuslainen kansanedustaja kuten kaksi poikaansa. Häkämiehiä on ollut eduskunnassa, lähes ilman taukoa, jo yli kolmekymmentä vuotta.

Ennen eduskuntavuosia en Jyri Häkämiestä tuntenut. Edellisellä eduskuntakaudella olimme yhtä aikaa liikenne- ja viestintävaliokunnassa, jossa hän oli Kokoomuksen valiokuntavastaava.

Poliitikkona hän on antanut pragmaattisen kuvan. Häkämies toimi 1987-89 Kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotussihteerinä. Tuosta ajasta ja silloin luoduista yhteyksistä on varmaan ollut apua, kun hän nousi 2003 eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaksi ja nyt 2006 puheenjohtajaksi.

Tähän asti Häkämies on ollut enemmän kulisseissa kuin julkisuudessa, mutta nyt rooli pakosta muuttuu.

Ennen eduskuntaan tuloa 1999, Jyri Häkämies oli Kymenlaakson Kauppakamarin toimitusjohtaja. Valtiotieteen maisteri Häkämies kuuluu Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen "nuorisopiiriin", jolla nyt on valta-asemat puolueessa.

Häkämies valittiin eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi yksimielisesti, mikä antaa hänelle hyvät lähtökohdat vaikutusvaltaiseen tehtävään.

Risto Kuisma