Takaisin     Takaisin etusivu

Viikkokurkistus 10.5.2006

Kirjoitan viikoittain ajankohtaisen kurkistuksen johonkin ajankohtaiseen tai henkilökohtaiseen asiaan tai tapahtumaan. Kerron myös viikon henkilöstä omia vaikutelmia.

Verotukseen tarvitaan korjaus

Verot ovat yhteiskunnan jäsenmaksu. Veroilla kerätyillä tuloilla maksetaan valtion ja kuntien menot. On tärkeää, että nämä jäsenmaksut kerätään oikeudenmukaisesti. Tämä on tärkeä näkökulma, vaikka siitä, mikä on oikeudenmukainen verotus, on erilaisia käsityksiä.

Verotuksen avulla tasataan tulonjakoa. Oikeudenmukaisuuden kannalta tämä tehtävä ei ole helppo. Tulonjakoa on helpompi tasata sosiaalipolitiikalla kuin verotuksella.

Verotus tulisi järjestää siten, että se vahingoittaa mahdollisimman vähän kansantaloutta. Verotus ei saa vääristää tervettä taloutta eikä synnyttää keinotekoisia organisaatioita. Verotuksen tulisi olla niin yksinkertaista, ettei erilainen verokikkailu olisi kannattavaa. Kansantalouden kannalta kaikki työ, mikä tehdään verojen minimoimiseksi, on arvotonta, tuottamatonta työtä.

Verotuksen käyttäminen ohjailukeinona esimerkiksi energia- ja ympäristöpolitiikassa, ei ole niin ongelmatonta kuin yleisesti esitetään. Kun verotusta käytetään ohjauskeinona, johtaa se usein vääristymiin.

Suomalainen verokeskustelu on pääosin keskustelua kahden kliseen välillä; onko tasavero huono vai hyvä asia ja jatketaanko veronalennuksia vai ei?

Pääomatulot ovat lievemmin verotettuja kuin muut tulot. Tämä on oikeudenmukaisuuden kannalta epäkohta. Kaikki tulot tulisi laittaa samalle viivalle. Käytännössä tämä johtaa veromalleihin, jotka lähestyvät tasaveroa. Tasavero on oikeudenmukainen malli, kun siihen yhdistetään pienten tulojen verottomuus ja ylisuurien tulojen oma veroluokka. Nollaverokanta, yleinen veroprosentti ja ylisuurten tulojen veroprosentti muodostavat uuden yhtenäisen tuloveron.

Ne jotka torjuvat tasaveromallit, toimivat silloin tosiasiassa pienituloisia vastaan ja suosivat suurituloisia pääomatulojen saajia. Oikeudenmukaisuuden ohella tasaveromallit parantaisivat työnteon kannattavuutta.

Valtio sen paremmin kuin kunnat eivät ole alentaneet verotusta, vaikka yleisesti niin väitetään. Joka vuosi valtion ja kuntien verotulot ovat olleet suuremmat kuin edellisenä vuonna. Tämä selviää tarkastelemalla valtion tilinpäätöksiä. Mitään todellisia veronalennuksia ei ole tehty.

Veronalennukset ovat olleet suhteellisia ja laskennallisia erilaisten taulukoiden ja asteikkojen tarkastuksia. Usein nämä niin sanotut veronalennukset ovat päinvastoin johtaneet verotulojen kasvuun, kuten esimerkiksi yritysveroprosentin alennus 1990-luvulla ja myöhemmin tehty autoveron alennus.

Verotuksessa korostuu nykyisellään liian paljon valtiontalouden edut kansantalouden kustannuksella. Kun veroja voidaan periä vain reaalitalouden tuotosta, on valtiontalouden etuja ylikorostava verotus pidemmällä tähtäimellä vahingollista kansantaloudelle ja sitä kautta myös julkiselle taloudelle.

Viikon henkilö - Kalevi Lamminen

Kokoomuksen satakuntalainen kansanedustaja Kalevi Lamminen on eduskunnan ikäpuhemies. Eduskunnan vanhin jäsen on syntynyt Ahlaisissa, Satakunnassa ja täytti 71 vuotta viime maaliskuussa.

Kansanedustajaksi Lamminen valittiin ensimmäisen kerran 1987, jolloin hän oli jo 52-vuotias. Hänellä oli silloin takanaan lähes kolmenkymmenen vuoden ura opettajana. Kalevi Lamminen jäi pois eduskunnasta kolmen vaalikauden jälkeen vuonna 1999, jolloin hän ei enää asettunut ehdokkaaksi. Ratkaisuun vaikutti myös vaimon kuolema. Myöhemmin Lamminen palasi politiikkaan, ensin Porin kaupunginvaltuustoon ja vuoden 2003 vaaleissa eduskuntaan.

Vuosina 1991-1998 Lamminen toimi kahden vaalikauden ajan eduskunnan puolustusvaliokunnan näkyvänä puheenjohtajana. Jo sitä ennen ensimmäisellä kaudella, kuten nytkin, hän oli valiokunnan jäsen. Reservin majuri Lamminen on ollut koko parlamenttiuransa ajan mukana puolustusvaliokunnassa.

Lammiseen tutustuin eduskunnassa kaudella 1995-99, jolloin olimme molemmat liikennevaliokunnan jäseniä. Nyt olemme molemmat jäseniä puolustusvaliokunnassa.

Viime vuodet Kalevi Lamminen on ollut yhdessä Kokoomuksen entisen kansanedustajan Anne Knaapin kanssa. Hän oli eduskunnassa vaalikauden 1995-99.

Luonteeltaan Kalevi Lamminen on sosiaalinen ja huumoria viljelevä. Hän on ilmoittanut, ettei asetu enää ehdolle vuoden 2007 eduskuntavaaleihin.

Risto Kuisma